Soveltuvuuskoe vai ei? : sosiaalialan ammattilaisten käsityksiä alansa korkeakouluopiskelijoiden ja työntekijöiden soveltuvuudesta alalle

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sosiaalialan ammattilaisten käsityksiä alansa korkeakoulujen opiskelijavalinnasta sekä soveltuvuuskokeen tarpeesta osana opiskelijavalintoja. Tarkoituksena on myös tutkia sitä, miten opiskelijoiden ja työntekijöiden soveltumattomuus tai hyvä soveltuvuus alalle näyttäytyy koulutuksen aikana ja myöhemmin työelämässä. Sosiaalialan korkeakouluilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutusta sekä yliopistojen sosiaalityön koulutusta, joista ensin mainitussa opiskelijoiden soveltuvuuden testaamisella on ollut pitkään vakiintunut asema. Tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa aiheesta, jota varsinkin Suomessa on tutkittu vähän mutta josta keskustelu viime vuosina on ollut vilkasta.

Tutkimusotteenani on Ference Martonin kehittämä fenomenografia, jonka tavoitteena on tunnistaa tutkittavien ymmärrystä, kokemuksia ja käsityksiä tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Tutkimuksen kohteena ovat neljän eri kaupungin sosiaalialan käytännön ammattilaiset ja heidän käsityksensä aiheesta. Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselyllä, johon vastasi 35 työntekijää. Kyselyn vastaukset analysoitiin monimenetelmäisesti käyttäen sekä fenomenografista analyysimenetelmää että aineiston määrällistä kuvailua.

Tutkimuksen tulosten mukaan 69 % kyselyyn vastanneista sosiaalialan ammattilaisista kannattaa soveltuvuuskokeen järjestämistä osana alan korkeakoulujen opiskelijavalintaa. Soveltuvuuskokeen avulla uskotaan saatavan valikoitua alalle parhaiten soveltuvat henkilöt ja vastaavasti karsittua soveltumattomat pois arvioimalla esimerkiksi hakijan sosiaalisia ja ryhmätyöskentelytaitoja, persoonallisuutta, motivaatiota, odotuksia alalta, arvoja, asenteita sekä opiskeluvalmiuksia. Myös opiskelijan taustatietojen, kuten elämäntilanteen, terveydentilan, koettujen elämänkriisien sekä mahdollisen rikosrekisterin selvittämistä ennen opintojen aloittamista esitettiin. Kyselyyn vastanneista 60 % kertoi vaihtelevista kokemuksista opiskelijoiden soveltuvuuteen liittyen. 31 % vastanneista oli havainnut eroja yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden soveltuvuudessa alalle ja kuvannut ammattikorkeakoulun opiskelijoiden olevan alalle soveltuvampia ominaisuuksiltaan verrattuna yliopisto-opiskelijoihin. Sosiaalialan ammattilaisista 77 % kuvasi havainneensa soveltuvuuteen liittyviä ongelmia työyhteisössään.