Liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla
Authors
Date
2016Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
TIIVISTELMÄ
Ilkka Raatikainen (2016). Liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla. Terveystieteenlaitos, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 49 sivua, 7 liitettä.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää osana FDMSA -seurantatutkimusta 5-vuotisessa pitkittäisasetelmassa liikunta-aktiivisuuden yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla sekä tutkia masennukseen yhteydessä olevia tekijöitä liikunta-aktiivisuuden mukaan.
Tutkimukseen osallistui 447 iältään 45–65 -vuotiasta masennuspotilasta Keski-Suomen keskussairaalan sairaanhoitopiirin alueelta, joiden Beckin depressioasteikon pistemäärä oli 10 tai yli ja joiden masennusdiagnoosi oli varmennettu käyttäen M.I.N.I. (Mini-International Neuropsychiatric Interview) -haastattelua. Masennuksen vaikeusastetta arviointiin Montgomery-Åsbergin (MADRS) depressioasteikolla. Tutkittavien vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta arviointiin itseraportoidulla kyselylomakkeella ja terveyspalvelujen käyttö laskettiin tutkittavien potilasasiakirjoista viiden vuoden seuranta-ajalta. Tuloksien analysoinnissa käytettiin lineaarista regressioanalyysiä.
Masennuspotilaista 25 % raportoi oman vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutensa alhaiseksi, 41 % kohtalaiseksi ja 34 % korkeaksi. Korkeampi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus oli lineaarisesti yhteydessä alhaisempaan masennuksen vaikeusasteeseen (MADRS) (p=0.002) sekä alhaisempiin masennusoirepisteisiin (BDI) (p<0.001), alhaisempaan kehon painoindeksiin (BMI) (p=0.005) sekä alhaisimpiin triglyseridi-arvoihin (p=0.025) sekä korkeampiin HDL-kolesteroli arvoihin (p=0.002). Lisäksi korkeampi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus oli lineaarisesti yhteydessä alhaisempaan vyötärön ympärysmittaan naisilla (p=0.002) mutta ei miehillä (p=0.22). Liikunta-aktiivisuudella ei ollut yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla, kun tulokset oli vakioitu iän, sukupuolen, koulutusvuosien, siviilisäädyn, liitännäissairauksien sekä perheen tulotason mukaan. Masennuspotilaat käyttivät eniten lääkäripalveluita, puhelimen välityksellä tapahtuvia yhteydenottoja sekä masennushoitajan palveluita ja vähiten psykologin ja päihdehoitajan palveluita.
Vaikka vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudella ei ollut yhteyttä masentuneiden terveyspalvelujen käyttöön viiden vuoden seurannassa, oli korkeampi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus yhteydessä terveyden kannalta myönteisiin tekijöihin, ennen kaikkea alhaisempiin masennusoireisiin sekä lievempään masennuksen vaikeusasteeseen. Terveyspalvelujen käytössä suurin kuormitus kohdistui lääkäripalveluihin. Tutkimuksen tulokset korostavatkin liikunnan merkitystä masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Pitkäaikaisia väestöpohjaisia tutkimuksia terveyspalvelujen käytöstä kaivataan lisää terveyspalvelujen resursoinnin kohdentamiseksi tehokkaammin ja järkevämmin.
Avainsanat: masennus, vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus, terveyspalvelut, terveyspalvelujen käyttö
...
ABSTRACT
Ilkka Raatikainen (2016). Association between leisure time physical activity and health care utilization among people with depression. Department of Health Sciences. University of Jyväskylä. Master Thesis in Physiotherapy, 49 pages, 7 appendices.
The main aim of this retrospective study was to investigate the association between leisure time physical activity (LTPA) and health care utilization (HCU) and furthermore, socio-demographic and clinical factors according to LTPA level among depressed patients based on the Finnish Depression and Metabolic Syndrome in Adults (FDMSA) (2009-2011) study and its 5-year follow-up (2012-2016).
447 depressed patients aged 45-65 from municipalities within the Central Finland Hospital District, Finland participated in this study. Depressive symptoms (DS) were determined with the 21-item Beck Depression Inventory (BDI-21) with a cut-off score ≥10 and the psychiatric diagnosis was confirmed upon having a diagnostic interview using Mini-International Neuropsychiatric Interview (M.I.N.I.). Severity of depression was evaluated by using Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale (MADRS). LTPA were assessed by using self-reported questionnaire. Use of health services were counted from participant’s health care records. Linear regression analysis with bootstrap was used to examine associations between LTPA and HCU and associations between LTPA and socio-demographic and clinical factors.
Out of 447 depressed patients 25 % reported their LTPA level as low, 41% as moderate and 34% as high. Among depressed patients higher levels of LTPA were statistically significantly linearly associated with lower BDI (p<0.001), MADRS (p=0.002), BMI (p=0.005), triglyceride (p=0.025) and higher HDL (p=0.002) values. Increased LTPA was also statistically significantly linearly associated with decreased waist circumference among female (p=0.002), but not among men (p=0.22). LTPA level was not related to the health care utilization among depressed patients after the results were adjusted from age, gender, education years, marital status, comorbid diseases and household income. Burden of the health service use by depressed patients were most on physician services, phone calls and depression nurse services and less on psychologist and substance abuse nurse services.
Although LTPA level is not associated with HCU among depressed patients is increased LTPA positively associated with many health-related factors. More important, increased LTPA is associated with decreased MADRS and BDI among people with depression. Heaviest burden by depressed patient is on physicians. These findings outline the importance of physical activity (PA) on care and prevention of depression. It also shows that further research is needed to find out how to manage the use of health care services more effectively.
Keywords: Depression, leisure time physical activity, health care utilization, health services
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Liikunta-aktiivisuuden ja kunnon yhteys insuliiniherkkyyteen 32-37-vuotiailla identtisillä kaksosmiehillä
Anttila, Mariita (2014)Mariita Anttila (2014). Liikunta-aktiivisuuden ja kunnon yhteys insuliiniherkkyyteen 32-37-vuotiailla identtisillä kaksosmiehillä. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikunta-lääketieteen pro gradu-tutkielma, ... -
Liikunta-aktiivisuuden ja urheiluseuratoimintaan osallistumisen yhteys koulukiusaamiseen 5., 7. ja 9. luokan oppilailla
Rasi, Nea (2021)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten oppilaiden liikunta-aktiivisuus ja urheiluseuratoimintaan osallistuminen olivat yhteydessä koulukiusatuksi joutumiseen ja koulukiusaajana toimimiseen. Lisäksi ... -
Liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välinen yhteys lukiolaisilla
Koskinen, Vilma; Kärkelä, Anmariia (2023)Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välistä yhteyttä lukiolaisilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti sitä, eroavatko nuorten tietoisuustaidot liikunnan ... -
Liikunta-aktiivisuuden ja liikuntaharrastuksiin osallistumisen yhteys lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin
Mäkinen, Reko (2023)Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda tämänhetkiseen tutkimuskirjallisuuteen pohjautuva katsaus siitä, kuinka liikunta-aktiivisuus ja organisoituihin liikuntaharrastuksiin osallistuminen on yhteydessä lasten ja nuorten ... -
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus selkä- ja/tai alaraajakipuisilla
Palmu, Minna (2019)Pro gradu- tutkielmassa haluttiin selvittää, selittääkö selkä- ja/tai alaraajakipu aikuisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta. Muita tutkimuksen kohteina olevia muuttujia olivat ikä, sukupuoli, toimintakyky, depressio ...