Vireyttä ja työkykyä sosiaalisista ympäristöistä : organisaation koon ja toimialan vaikutus hyvinvointiin työssä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia sosiaalisen ympäristön muuttujien vaikutusta työhyvinvoinnin mittareihin. Tavoitteena on tutkia, onko organisaation koolla ja työpaikan toimialalla kontekstuaalivaikutusta työkykyyn, vireyteen ja työn kuormittavuuteen. Työhyvinvointia ja sen osa-alueita mitataan usein hyvin subjektiivisena kokemuksena, ja taustalla vaikuttavat sosiaaliset tekijät jätetään vähemmälle huomiolle tai jopa kokonaan huomiotta. Tässä tutkielmassa työhyvinvoinnin ulottuvuuksia pyritään tutkimaan juuri tästä sosiologisesti kiinnostavasta näkökulmasta.

Aineistona tutkielmassa on käytetty Työolobarometria vuodelta 2014. Aineisto on vuosittain kerättävä kattava leikkaus suomalaisesta työssäkäyvästä väestöstä. Aineistossa on kysytty laajasti työelämän osa-alueista, ja laajuutensa vuoksi se soveltuu tutkimukseen hyvin. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on käytetty kontekstuaalianalyysiä, jonka avulla pyritään hahmottamaan työhyvinvoinnin osa-alueiden sekä organisaation koon ja toimialan välisiä yhteyksiä. Kontekstuaalianalyysillä voidaan havainnoida, miten johonkin ryhmään tai sosiaaliseen ympäristöön kuuluminen vaikuttaa yksilötason vastauksiin. Kontestuaalivaikutuksesta puhutaan silloin kun jollakin sosiaalisen ympäristön muuttujalla voidaan katsoa olevan vaikutusta yksilötason muuttujiin.

Tutkielmassa työkyky ja vireys saavat kaikilta vastaajilta melko positiivisia arvioita. Työkyky, työn kuormittavuus ja vireys näyttäisivät myös korreloivan toimialan kanssa. Tutkielman perusteella työkyky, työn kuormittavuus ja vireys kuitenkin näyttäytyvät hyvin subjektiivisina kokemuksina, ja ryhmätason vaikutukset jäävät melko alhaiselle tasolle. Toimiala näyttäisi vaikuttavan hieman enemmän valittuihin selitettäviin muuttujiin kuin organisaation koko, ja julkisen ja yksityisten sektoreiden välillä on suurempi ero työn kuormittavuudessa ja vireydessä kuin erisuuruisten organisaatioiden välillä. Sisäkorrelaatiot jäävät kuitenkin melko pieniksi, eikä tässä tutkimuksessa organisaation koolla tai vastaajan toimialalla näytä olevan kovin suurta vaikutusta koettuun työhyvinvointiin tai sen mittareihin. Tämän tutkimuksen perusteella muut tekijät, kuin analyysin valitut muuttujat selittävät saatuja tuloksia paremmin.