Muuttuvat akateemiset urat : työurat yliopistoissa -hankkeen loppuraportti
Julkaistu sarjassa
Työpapereita / Koulutuksen tutkimuslaitosPäivämäärä
2016Hanke ”Työurat yliopistoissa” toteutettiin 2015–2016 ja sen aikana tarkasteltiin suomalaisten yliopistojen
urarakenteita, niiden muuttumista ja toimivuutta sekä poliittista kontekstia, määräaikaisia
työsuhteita ja vastavuoroista sitoutumista akateemisilla urilla, yliopistojen rekrytointeja sekä akateemisten
urien polarisoitumista. Hankkeen tulokset julkaistaan tutkimusartikkeleina, tässä loppuraportissa
on kuvattu tulokset tiivistetysti. Työurat yliopistoissa -hanke antoi alustan, jonka avulla eri
hankkeissa kerättyjä aineistoja voitiin kutoa yhteen ja siten laajentaa alkuperäistä tutkimusasetelmaa.
Akateemiset urat ovat luonteeltaan hyvin vuorovaikutuksellisia. Yksilöt tekevät uran, mutta työ
tehdään ja uralla edetään yleensä organisaation tarjoamissa kehyksissä, tässä tapauksessa yliopistoissa.
Akateemisiin uriin vaikuttavat myös kansallinen kulttuurinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen
toimintaympäristö sekä kansainväliset trendit ja työmarkkinoiden muutokset. Akateeminen ura yhdistää
myös kolme keskeistä instituutiota: yliopisto-organisaation (työantaja), markkinat (työmarkkinat)
ja tiedeyhteisön (substanssi). Julkisella politiikalla halutaan vaikuttaa näiden instituutioiden
rajapintoihin, eli toimintadynamiikkaan sekä koordinoimaan niiden vuorovaikutusta.
Akateemisen uran ohjaus on siis haastavaa johtuen sen moniulotteisesta ja dynaamisesta luonteesta.
Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna akateemisella uralle pääseminen, sillä jatkaminen sekä
varsinkin uralla eteneminen näyttäytyy usein hyvin epävarmana. Epävarmuus saattaa olla myös
pitkittymässä koska kilpailu rahoituksesta ja avautuvista työsuhteista on kiristynyt. Kovenevalla
kilpailulla ja vastavuoroisen sitoutumisen puuttumisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia tutkijoiden
motivaatioille ja lisätä heidän halukkuuttaan siirtyä työskentelemään muille sektoreille sekä heikentää myös akateemisten urien houkuttelevuutta. Vastavuoroinen sitoutuminen hyödyttää niin
organisaatiota kuin työntekijääkin, joten se kannattaa huomioida myös yliopistotyössä ja vuorovaikutuksellisissa
suhteissa työnantajan ja työntekijän välillä.
Yliopistot pyrkivät enenevissä määrin houkuttelemaan kansainvälisiä tutkijoita, profiloitumaan
ja lisäämään tutkimuksen laatua. Tähän on pyritty muun muassa neliportaisen tutkijanuramallin
avulla, jolla pyrittiin selkeyttämään akateemista urarakennetta ja etenkin tenure track -uramallin
avulla, jolloin rekrytoitavalle tutkijalle luvataan mahdollisuus edetä urallaan professuuriin saakka. Kuitenkin iso joukko tutkijoista ei kuulu kumpaankaan uramalliin, vaan työntekijät on jaoteltu
kahteen ryhmään, joista huonompiosaiset katsotaan kuuluvaksi tilapäiseen työvoimaan. Toisen
ryhmän rekrytoinnit ja työsuhteet ovat pysyvämpiä, joista korkeammalla ovat professorit ja tenure
track -rekrytoinnit sekä alemmalla portaalla lehtorit ja yliopistotutkijat (laitostehtävät) sekä tutkijatohtorit
ja tohtorikoulutettavat (pätevöitymistehtävät). Tämä ryhmä kuuluu selkeästi yliopiston
henkilöstöpolitiikan piiriin ja heillä on paremmat mahdollisuudet edetä urallaan. Joskin etenkin
tohtorikoulutettavien ja tutkijatohtoreiden työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja ulkopuoliseen
rahoitukseen perustuvia.
Akateemiset urat ovat polarisoitumassa, ja polarisaatiota tapahtuu neljällä eri osa-alueella: sukupolvien,
sukupuolten, positioiden sekä identiteettien välillä. Sukupolvien välinen polarisaatio
tarkoittaa sitä, että nuoremmilla sukupolvilla on huonommat mahdollisuudet edetä urallaan, koska
kilpailu on kiristynyt ja tutkijoiden määrä on myös kasvanut. Sukupuolten välisellä polarisaatiolla
tarkoitetaan naisten heikompaa asemaa akateemisilla urilla, joka näyttäytyy naisten huonompana
palkkauksena kaikilla uratasoilla sekä naisten selkeästi pienempänä osuutena (27 %) professorien
tehtävissä. Naisista suurempi osuus myös työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa sekä heidän
apurahakautensa ovat pidempiä kuin miehillä. Naisten uralla etenemistä vaikeuttavat muun muassa
perhevapaiden aiheuttamat katkokset. Ehdottomat vaatimukset esimerkiksi kansainvälisestä
pitkäkestoisesta liikkuvuudesta heikentävät perheellisten, erityisesti naisten mahdollisuuksia edetä
urallaan, vaihtoehtoisesti tulisi miettiä joustavia tapoja kansainvälisyyden tukemiselle. Positioiden
välinen polarisaatio liittyy työntekijäryhmiin, joita erottelee työsuhteen tyypin sekä rahoituksen
vakaus. Suuri osa suomalaisissa yliopistoissa työskentelevistä tutkijoista ei kuulu neliportaisen tutkijanuramallin
piiriin ja vain hyvin pieni osa kuuluu tenure track -uramallin piiriin, joka lupaa uralla etenemisen professuuriin saakka. Identiteettien välinen polarisaatio taas kuvaa sitä, miten jotkut
tutkijat sopeutuvat ja jopa hyötyvät akateemisessa työssä tapahtuneista muutoksista, kun jotkut taas
eivät sopeudu ja kokevat päinvastoin häviävänsä.
Akateemisten urien tutkiminen on tärkeää koska niin kuin on tullut todettua, ne ovat vuorovaikutuksellisia
ja yhteydessä niin yksilöihin kuin organisaatioihin, yhteiskuntiin, työelämään ja niiden
muutoksiin. Akateemisten urien kehittäminen on tärkeää, jotta ne koetaan houkuttelevaksi ja näin
ollen ne säilyttävät uudistavuutensa, sekä että ne pysyvät toimivana kokonaisuutena ja vuorovaikutuksellisessa
suhteessa työmarkkinoiden ja tieteenalojen kanssa. Yliopistoilla on tehtävä tuottaa
asiantuntijoita
omiin sisäisiin ja tieteenalojen tarpeisiin mutta yhä enenevästi myös muille sektoreille.
Akateemisten urien rakenteiden toimivuus on tärkeää siis yliopistoille ja tieteenaloille, jotta
ihmiset etenevät ja kehittävät asiantuntijuuttaan mutta myös muille sektoreille, jotta asiantuntijuus
siellä ei kuihtuisi ja tutkimus ja innovaatiot kulkisivat ilman katkoksia eri sektoreiden välillä.
Tutkimustietoa akateemisista urista niin yksilön kuin organisaatioidenkin näkökulmasta tarvitaan
myös siksi, että yksilöillä olisi mahdollisuus suunnitella uraansa, organisaatiot tunnistaisivat
kehittämisen kohteita sekä akateemisten urien poliittinen ohjaus ja sen päivittäminen perustuisi
tutkittuun tietoon.
...
Muu nimeke
Työurat yliopistoissa -hankkeen loppuraportti /Julkaisija
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitosISBN
978-951-39-6767-3ISSN Hae Julkaisufoorumista
2243-1403Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Työpapereita [14]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Mercury beats Minerva? : essays on the accelerating impact of market logic permeating higher education
Juusola, Katariina (University of Jyväskylä, 2015) -
Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta : kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti
Luukka, Minna-Riitta; Pöyhönen, Sari (Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus, 2007) -
Johtamismotivaation merkitys korkeasti koulutettujen urapoluilla ja työhyvinvoinnissa : MOTILEAD-hankkeen loppuraportti
Toropainen, Laura; Auvinen, Elina; Herttalampi, Mari; Rantanen, Johanna; Muotka, Joona; Mölsä, Eetu; Feldt, Taru (Jyväskylän yliopisto, 2023)Käsillä oleva raportti on Työsuojelurahaston rahoittaman MOTILEAD-tutkimushankkeen loppuraportti. Tutkimushankkeessa oli kaksi osaa. Tutkimuksen ensimmäisessä, MOTI-Survey-pitkittäistutkimuksessa selvitettiin korkeasti ... -
Koulutusten kehittämistä tutkimuksella, yhteistyöllä ja verkostoitumalla : Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin toisen toimintakauden loppuraportti
Halttunen, Leena; Alila, Kirsi; Ekroth, Anne; Tervaspalo, Katri; Töytäri, Aija; Mähönen, Mikko; Päiviö, Anna; Penttinen, Sanna; Helminen, Jari; Nevanen, Saila; Rusi, Meeri; Wallin, Outi; Rutanen, Niina; Sajaniemi, Nina; Kola-Torvinen, Pia; Kumlin, Terhi; Niemi, Johanna; Kahiluoto, Tarja (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024)The Second Forum for Developing Education and Training Provision and Programmes in Early Childhood Education and Care served in 2021–2023. During its second term, the Forum continued the work it had began over the first ... -
Tärkeintä on, että kehittyy ja oppii - titteli ei ole niin tärkeä : korkeakouludiplomikoulutuskokeilun seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportti
Aittola, Helena; Laine, Kati; Välimaa, Jussi (Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2016)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.