Show simple item record

dc.contributor.authorSiekkinen, Taru
dc.contributor.authorNokkala, Terhi
dc.contributor.authorVälimaa, Jussi
dc.contributor.authorPekkola, Elias
dc.date.accessioned2016-10-06T12:40:51Z
dc.date.available2016-10-06T12:40:51Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.isbn978-951-39-6767-3
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1574950
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51557
dc.description.abstractHanke ”Työurat yliopistoissa” toteutettiin 2015–2016 ja sen aikana tarkasteltiin suomalaisten yliopistojen urarakenteita, niiden muuttumista ja toimivuutta sekä poliittista kontekstia, määräaikaisia työsuhteita ja vastavuoroista sitoutumista akateemisilla urilla, yliopistojen rekrytointeja sekä akateemisten urien polarisoitumista. Hankkeen tulokset julkaistaan tutkimusartikkeleina, tässä loppuraportissa on kuvattu tulokset tiivistetysti. Työurat yliopistoissa -hanke antoi alustan, jonka avulla eri hankkeissa kerättyjä aineistoja voitiin kutoa yhteen ja siten laajentaa alkuperäistä tutkimusasetelmaa. Akateemiset urat ovat luonteeltaan hyvin vuorovaikutuksellisia. Yksilöt tekevät uran, mutta työ tehdään ja uralla edetään yleensä organisaation tarjoamissa kehyksissä, tässä tapauksessa yliopistoissa. Akateemisiin uriin vaikuttavat myös kansallinen kulttuurinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö sekä kansainväliset trendit ja työmarkkinoiden muutokset. Akateeminen ura yhdistää myös kolme keskeistä instituutiota: yliopisto-organisaation (työantaja), markkinat (työmarkkinat) ja tiedeyhteisön (substanssi). Julkisella politiikalla halutaan vaikuttaa näiden instituutioiden rajapintoihin, eli toimintadynamiikkaan sekä koordinoimaan niiden vuorovaikutusta. Akateemisen uran ohjaus on siis haastavaa johtuen sen moniulotteisesta ja dynaamisesta luonteesta. Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna akateemisella uralle pääseminen, sillä jatkaminen sekä varsinkin uralla eteneminen näyttäytyy usein hyvin epävarmana. Epävarmuus saattaa olla myös pitkittymässä koska kilpailu rahoituksesta ja avautuvista työsuhteista on kiristynyt. Kovenevalla kilpailulla ja vastavuoroisen sitoutumisen puuttumisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia tutkijoiden motivaatioille ja lisätä heidän halukkuuttaan siirtyä työskentelemään muille sektoreille sekä heikentää myös akateemisten urien houkuttelevuutta. Vastavuoroinen sitoutuminen hyödyttää niin organisaatiota kuin työntekijääkin, joten se kannattaa huomioida myös yliopistotyössä ja vuorovaikutuksellisissa suhteissa työnantajan ja työntekijän välillä. Yliopistot pyrkivät enenevissä määrin houkuttelemaan kansainvälisiä tutkijoita, profiloitumaan ja lisäämään tutkimuksen laatua. Tähän on pyritty muun muassa neliportaisen tutkijanuramallin avulla, jolla pyrittiin selkeyttämään akateemista urarakennetta ja etenkin tenure track -uramallin avulla, jolloin rekrytoitavalle tutkijalle luvataan mahdollisuus edetä urallaan professuuriin saakka. Kuitenkin iso joukko tutkijoista ei kuulu kumpaankaan uramalliin, vaan työntekijät on jaoteltu kahteen ryhmään, joista huonompiosaiset katsotaan kuuluvaksi tilapäiseen työvoimaan. Toisen ryhmän rekrytoinnit ja työsuhteet ovat pysyvämpiä, joista korkeammalla ovat professorit ja tenure track -rekrytoinnit sekä alemmalla portaalla lehtorit ja yliopistotutkijat (laitostehtävät) sekä tutkijatohtorit ja tohtorikoulutettavat (pätevöitymistehtävät). Tämä ryhmä kuuluu selkeästi yliopiston henkilöstöpolitiikan piiriin ja heillä on paremmat mahdollisuudet edetä urallaan. Joskin etenkin tohtorikoulutettavien ja tutkijatohtoreiden työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvia. Akateemiset urat ovat polarisoitumassa, ja polarisaatiota tapahtuu neljällä eri osa-alueella: sukupolvien, sukupuolten, positioiden sekä identiteettien välillä. Sukupolvien välinen polarisaatio tarkoittaa sitä, että nuoremmilla sukupolvilla on huonommat mahdollisuudet edetä urallaan, koska kilpailu on kiristynyt ja tutkijoiden määrä on myös kasvanut. Sukupuolten välisellä polarisaatiolla tarkoitetaan naisten heikompaa asemaa akateemisilla urilla, joka näyttäytyy naisten huonompana palkkauksena kaikilla uratasoilla sekä naisten selkeästi pienempänä osuutena (27 %) professorien tehtävissä. Naisista suurempi osuus myös työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa sekä heidän apurahakautensa ovat pidempiä kuin miehillä. Naisten uralla etenemistä vaikeuttavat muun muassa perhevapaiden aiheuttamat katkokset. Ehdottomat vaatimukset esimerkiksi kansainvälisestä pitkäkestoisesta liikkuvuudesta heikentävät perheellisten, erityisesti naisten mahdollisuuksia edetä urallaan, vaihtoehtoisesti tulisi miettiä joustavia tapoja kansainvälisyyden tukemiselle. Positioiden välinen polarisaatio liittyy työntekijäryhmiin, joita erottelee työsuhteen tyypin sekä rahoituksen vakaus. Suuri osa suomalaisissa yliopistoissa työskentelevistä tutkijoista ei kuulu neliportaisen tutkijanuramallin piiriin ja vain hyvin pieni osa kuuluu tenure track -uramallin piiriin, joka lupaa uralla etenemisen professuuriin saakka. Identiteettien välinen polarisaatio taas kuvaa sitä, miten jotkut tutkijat sopeutuvat ja jopa hyötyvät akateemisessa työssä tapahtuneista muutoksista, kun jotkut taas eivät sopeudu ja kokevat päinvastoin häviävänsä. Akateemisten urien tutkiminen on tärkeää koska niin kuin on tullut todettua, ne ovat vuorovaikutuksellisia ja yhteydessä niin yksilöihin kuin organisaatioihin, yhteiskuntiin, työelämään ja niiden muutoksiin. Akateemisten urien kehittäminen on tärkeää, jotta ne koetaan houkuttelevaksi ja näin ollen ne säilyttävät uudistavuutensa, sekä että ne pysyvät toimivana kokonaisuutena ja vuorovaikutuksellisessa suhteessa työmarkkinoiden ja tieteenalojen kanssa. Yliopistoilla on tehtävä tuottaa asiantuntijoita omiin sisäisiin ja tieteenalojen tarpeisiin mutta yhä enenevästi myös muille sektoreille. Akateemisten urien rakenteiden toimivuus on tärkeää siis yliopistoille ja tieteenaloille, jotta ihmiset etenevät ja kehittävät asiantuntijuuttaan mutta myös muille sektoreille, jotta asiantuntijuus siellä ei kuihtuisi ja tutkimus ja innovaatiot kulkisivat ilman katkoksia eri sektoreiden välillä. Tutkimustietoa akateemisista urista niin yksilön kuin organisaatioidenkin näkökulmasta tarvitaan myös siksi, että yksilöillä olisi mahdollisuus suunnitella uraansa, organisaatiot tunnistaisivat kehittämisen kohteita sekä akateemisten urien poliittinen ohjaus ja sen päivittäminen perustuisi tutkittuun tietoon.
dc.format.extent1 verkkoaineisto (35 sivua)
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
dc.relation.ispartofseriesTyöpapereita / Koulutuksen tutkimuslaitos
dc.titleMuuttuvat akateemiset urat : työurat yliopistoissa -hankkeen loppuraportti
dc.title.alternativeTyöurat yliopistoissa -hankkeen loppuraportti /
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-6767-3
dc.relation.issn2243-1403
dc.relation.numberinseries33
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysotyöura
dc.subject.ysokorkea-asteen koulutus
dc.subject.ysotyösuhteet
dc.subject.ysoyliopistot


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record