Identity and language discourses in elf context : a case study of five Finnish university students working in an international student organization in Finland

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka englantia työssään virallisena kielenä käyttävien suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden identiteetti rakentuu englannin kielellä. Työn keskiössä ovat diskurssit ja identiteetti, jonka nähdään rakentuvan diskursiivisesti kielestä ja kaksikielisyydestä puhumisen kautta. Essentiaalisen identiteetin sijaan tutkielmassa sovelletaan käsitystä dynaamisista, päällekkäisistä ja samanaikaisista identiteeteistä. Työn taustan muodostaa toisen kielen ja lingua franca –englannin identiteettitutkimukset. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia diskursseja haastateltavat tuottavat puhuessaan englannin kielestä ja kaksikielisyydestä? 2) Millaisia kielen käyttäjä identiteettejä haastateltaville rakentuu näiden diskurssien käyttöönoton sekä muiden diskursiivisten rakentumistapojen myötä? Tutkimusaineistona on viisi puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat työskentelevät kansainvälisessä AIESEC-opiskelijajärjestössä ja käyttävät työkielenään englantia. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja haastateltavien vastauksia tutkittiin kriittisen diskurssinanalyysin menetelmin. Tutkielman tulokset osoittavat, että englannin kieli on merkityksellinen osa haastateltavien elämää töissä ja kotona. He tuntevat osaavansa englantia tarpeeksi hyvin työelämän tarpeisiin, mutta kokevat sen ilmaisurikkaudessaan köyhemmäksi kuin suomen kielen. Haastateltavat puhuvatkin englannin kielestä usein välineenä eli lingua francana sen sijaan, että kokisivat sen merkittävänä osana itsensä ilmaisua. Välinediskurssin lisäksi haastateltavat tuottavat normatiivista diskurssia, diskurssia kulttuurista ja kielestä, kielestä ja identiteetistä sekä kaksikielisyydestä. Englanninkielisyys koetaan sekä persoonallisuuten vapauttavasti vaikuttavana voimavarana että epävarmuutena. Haastateltavat rakentavatkin englannin kielellä moniulotteista kuvaa itsestään sekä suomalaisina että maailmankansalaisina. Englannin kieli on kytköksissä myös haastateltavien ammatti-identiteettiin. Huomattavaa on, että aihe oli haastateltaville vaikea, eivätkä kaikki olleet yhtä tietoisia englannin kielen vaikutuksesta omaan identiteettiin. Tulokset viittaavat siihen, että vastaavalle tutkimukselle olisi kysyntää englannin kasvavan aseman myötä. Tutkielma lisää tietoa identiteetin ja lingua franca -englannin suhteesta ja monikielisyydestä Suomessa.