Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) -kuntien paljon sotepalveluita käyttävien hoitotoiminnan analysointi sekä kehittäminen : loppuraportti

Abstract

Tutkimukset ovat osoittaneet, että pieni joukko asiakkaista aiheuttaa suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) - kuntien alueella paljon palveluja käyttävät asiakasryhmät, sekä identifioida ja validoida parhaat mahdolliset, kokonaisedullisimmat kehitysmallit palveluiden tuottamiseksi tulevaisuudessa. Hankkeessa selvitettiin, minkälaisia palvelutarpeita paljon palveluja käyttävillä asiakkailla on ja miten heidän hoitotoimintaansa voitaisiin organisoida tehokkaammin ja paremmin. Lisäksi kuvattiin, minkälaisia vaikutuksia muutoksilla olisi mahdollista saada aikaan. Tutkimuksen aineisto koottiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Keski-Suomen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) kuntien alueilta vuosilta 2013–2014. Aineistoon koottiin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon asiakasdataa. Aineistoa täydennettiin Kelan sairausvakuutuslain mukaisten korvausten ja tulonsiirtojen asiakasdatalla. Sekä data-analytiikan että asiantuntijatyöpajojen avulla visioitujen uudistusten arvo saatiin mitattua simulointimallinnuksen menetelmillä myös rahassa. Tarkasteluun otettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö, erikoisalat ylittävä yhteistyö, päivystyskäynnit ja niiden tarpeellisuus sekä matkajärjestelyt kodin ja palvelujen välillä. Tulos on merkittävä: kahden vuoden aikana on mahdollista saavuttaa miljoonien eurojen säästöt. Keski- Suomessa JYTE-alueen säästöpotentiaali on 10–13 miljoonaa euroa (6–8 prosent- tia) ja Kainuun soten alueella vastaava säästöpotentiaali on 5–6,5 miljoonaa euroa (7–9 prosenttia). Skaalattaessa tämä koko maan väestöpohjalle se tarkoittaa noin 500 miljoonan euron säästöjä. Laskennassa käytetyn simulointimallin vieminen käytäntöön vaatisi kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman tekemistä ja eri ammattiryhmien välistä saumatonta yhteistyötä. Tarkastelussa saadut kustannushyödyt koskevat pidemmän aikaa paljon palveluja tarvitsevien ryhmää eli alle kymmentä prosenttia alueiden väestöstä. Laajentamalla vastaavia tarkasteluja myös muihin asiakasryhmiin tulokset ovat aivan eri suuruusluokkaa. Tehokkaamman toiminnan lisäksi myös asiakastyytyväisyys voi kasvaa: parempia hoitotuloksia, vähemmän matkustamista ja siten vähemmän loksia, vähemmän matkustamista ja siten vähemmän asiakkaille koituvia kustannuksia. Tämän tutkimuksen ovat mahdollistaneet taloudellisesti Sitra, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Jyväskylän yliopisto. Aineistonkeruussa auttoi Ke- lan taloudellinen tuki. Merkittävinä yhteistyökumppanina on toiminut edellä mainittujen lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö. Kiitokset hankkeen ohjausryhmälle asiantuntevasta tuesta, jota saimme hankkeen aikana. Kiitos myös lukuisille tiedon poimintaan ja työpajatyöskentelyyn osallistuneille asiantuntijoille sekä tutkimushankkeessa aikaisemmin työskennelleille.