Kohti yhdenvertaista sivistystä: yhdenvertaisuuden elementit opetus- ja kirjastotointa koskeneessa sääntelyssä Suomen itsenäisyyden varhaisissa vaiheissa
Oikeus- ja kulttuurihistorian alaan sijoittuvassa tutkimuksessa tarkastellaan itsenäisen Suomen opetus- ja kirjastotointa koskeneen oikeudellisen sääntelyn syntyä sekä sääntelyyn sisältyneitä yhdenvertaisuuden elementtejä. Huomioitavaksi tulevat niin vallinnut yhteiskunnallinen ja oikeuskulttuurinen konteksti kuin sivistyksellistä yhdenvertaisuutta koskenut arvo- ja oikeusperustakin. Arvojen ja oikeuden yhteys nähdään tutkimuksessa kiinteänä. Sääntelyyn sisältyneiden yhdenvertaisuuden elementtien ja tarkasteltavaa ilmiötä ympäröineen historiallisen tilan analysoinnin lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota valmistelu- ja päätöksentekoprosessiin, jonka kautta sääntely muodostettiin. Tarkastelu rajataan laajoja kansanosia koskettaneen kansakoulu- ja työväenopisto-opetusta sekä kirjastotointa koskeneen sääntelyn analysointiin.
Tutkimuksen tuloksena voidaan sivistyksellisen yhdenvertaisuuden edistämisen tavoitetta todeta itsenäistyneessä Suomessa pidetyn monella tavoin tärkeänä. Kansakunnan sivistystason nostaminen näkyi sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että lainsäädäntötyössä, jota opetus- ja kirjastotointa koskeneen sääntelyn osalta vietiin aktiivisesti eteenpäin. Suomen itsenäistymisen ja tätä seuranneen vuosikymmenen aikana säädettiin runsaasti aluetta koskevia lakeja, joissa annetun sääntelyn toteuttaminen edellytti valtiolta ja kunnilta myös merkittävää taloudellista panostusta. Lainvalmisteluprosessien aikana erinäisistä asioista käytiin vilkasta keskustelua, mutta tahtotila yhteisesti asetetun tavoitteen suuntaan etenemiseksi on selvästi havaittavissa.
Opetus- ja kirjastotointa itsenäistyneen Suomen varhaisina vuosina koskenut sääntely sisälsi runsaasti yksilöiden yhdenvertaisuutta edistäneitä elementtejä. Lähtökohdat sääntelykehitykselle antoi vuonna 1919 hyväksytty Suomen Hallitusmuoto, jonka 5 §:ssä todettiin Suomen kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuotoon sisältyi lisäksi kansakouluopetuksen järjestämistä koskenutta sääntelyä sekä muita yhdenvertaisuutta turvanneita säännöksiä. Yksilöiden muodollista ja aineellista yhdenvertaisuutta edistänyttä sääntelyä täsmennettiin ja täydennettiin edelleen tavallisen lain tasolla.
Tutkimuksen tuloksena esitetään edelleen kehikko, jonka asetettu lainsäädäntö myöhemmälle sivistyksellistä yhdenvertaisuutta koskevalle sääntelykehitykselle antoi. Samoin tarkastellaan oikeudellisen sääntelyn antamia aiheita sivistyksellistä yhdenvertaisuutta koskevien oikeusperiaatteiden muodostumiselle.
...
Muu nimeke
Yhdenvertaisuuden elementit opetus- ja kirjastotointa koskeneessa sääntelyssä Suomen itsenäisyyden varhaisissa vaiheissaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Esiopetusvuoden palvelukokonaisuudet lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista
Kauppinen, Anni (2017)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia palvelukokonaisuuksia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon järjestelyt Suomessa muodostavat sekä tarkastella niitä lasten hyvinvoinnin sekä keskinäisen yhdenvertaisuuden ... -
Yhdenvertaisuuden todellisuus ja harhat
Rintala, Pauli (Liikuntatieteellinen seura, 2022)Suuri määrä ihmisiä on vammaisuuden vuoksi yhä yhteiskuntien marginaalissa. -
Esiopetusvuoden palvelukokonaisuudet lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista
Kauppinen, Anni; Alasuutari, Maarit (Suomen Varhaiskasvatus ry., 2018)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia palvelukokonaisuuksia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon järjestelyt Suomessa muodostavat sekä tarkastella niitä lasten hyvinvoinnin sekä keskinäisen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.