Teachers' views on the challenges, points for development and meaning of the Finnish Schools in the UK

Abstract

Suomi-koulut ovat ulkosuomalaisperheiden lapsille suunnattuja, täydentävää opetusta antavia kielikerhoja, jotka opettavat lapsille ja suomen kieltä ja kulttuuria. Koulujen pääasiallinen tavoite on tukea kotona opittua kaksikielisyyttä sekä syventää suomalaista identiteettiä ja suomen oppimista luonnollisessa ympäristössä muiden suomalaislasten ja aikuisten kanssa. Koulut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ovat ulkosuomalaisvanhempien hartiavoimin toimivia yhdistyksiä ja kerhoja, jotka saavat toimintaansa vuosittaista valtionavustusta Suomesta. Kouluilla on myös tärkeä tiedollinen ja kulttuurinen merkitys alueen suomalaisyhteisöille. Isossa-Britanniassa oli vuonna 2015 yhteensä 21 Suomi-koulua, ja niissä kävi noin 550 lasta.

Tämä maisterintutkielma on toimintatutkimus, jossa kartoitettiin Ison-Britannian Suomi-koulujen nykytilannetta ja merkitystä paikallisille suomalaisyhteisöille. Toimintatutkimukselle ominaiseen tapaan osallistuin tutkimukseen sekä tutkijana, että työyhteisön jäsenenä, eli Suomi-koulujen kattojärjestön, Finn-Guildin, koulutusvastaavana.

Tutkimukseen osallistui kymmenen Suomi-koulujen opettajaa kuudesta eri Suomi-koulusta ympäri Isoa-Britanniaa. Aineisto kerättiin semistrukturoituina teemahaastatteluina ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen ensimmäisen osan tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita ja kehityskohtia Suomi-kouluilla on ja kuinka kouluja voidaan kehittää. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin, millaisia merkityksiä Suomi-kouluilla oliIson-Britannian suomalaisyhteisöille.

Tutkimuksessa selvisi, että Suomi-koulujen toiminta ja siihen liittyvät haasteet jakautuvat pedagogisiin, hallinnollisiin ja kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviin haasteisiin. Pedagogiset haasteet pitivät sisällään huonon oppimateriaalitilanteen, vaikeuden löytää uusia opettajia ja opettajien tukiverkoston puuttumisen. Hallinnollisiin haasteisiin kuului opetustiloihin ja niiden saatavuuteen liittyvät puutteet, hallinnollisen rakenteen epämääräisyys, sekä uusien vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan. Kodin ja koulun välisen yhteistyön haasteisiin sisältyi sekä oppilaiden että vanhempien motivoimiseen sekä kaksikeliseen kasvatukseen liittyviä haasteita. Tulokset myös osoittivat, että Suomi-kouluilla oli tärkeä merkitys lapsen kielenoppimisille ja identiteetille, sekä ulkosuomalaisten aikuisten suomalaisen kulttuuri-identiteetin toteuttamiselle ja vaalimiselle. Lisäksi Suomi-koulut ovat merkittäviä tietopankkeja ja suomalaisen toiminnan keskuksia alueen ulkosuomalaisyhteisöille.

Lisätutkimukselle Suomi-koulujen kentällä on yhä tarvetta, sillä koulujen verkosto kasvaa jatkuvasti ja toimii maailmanlaajuisesti. Erityisesti oppilaiden ja perheiden näkökulmia kielenoppimiseen ja kaksikielisyyteen hedelmällistä tutkia, jotta Suomi-koulujen haasteita ja merkityksiä voitaisiin tarkkailla laajemmin.