Tunne- ja vuorovaikutustaitoja Yhteispelillä : opettajien ja rehtoreiden käsityksiä Yhteispelin tuomista muutoksista oppilaiden toimintaan

Abstract

Pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan ala- ja yhtenäiskouluissa työskentelevien Yhteispeli-toimintamalliin koulutettujen opettajien ja rehtoreiden käsityksiä intervention käyttämisen tuomista positiivisista ja negatiivisista muutoksista oppilaissa tai heidän toiminnassaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu tunne- ja vuorovaikutustaitojen määrittelystä sekä pedagogisen rehtoriuden ja opettajuuden määrittelystä. Lisäksi teoriaosuudessa avataan Yhteispeli-toimintamalli. Se on suomalaiseen kouluun kehitetty interventio tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseksi. Lopuksi teoriaosuudessa tarkastellaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen tärkeyttä uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Tutkimuksessa aineiston keräämisen suoritti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Likert -asteikkoisella kyselylomakkeella. Vastaajia pyydettiin perustelemaan Likert-asteikollinen vastaus aiheeseen liittyvällä avoimella kysymyksellä. Tutkimukseen osallistui 132 opettajaa ja 40 rehtoria. Tutkimuksessa sovellettiin fenomenografista tutkimusotetta ja analyysimenetelmää. Fenomenografia on laadullinen tutkimussuuntaus, jonka tavoitteena on kuvailla ilmiöstä rakentuneita käsityksiä ja näiden käsitysten keskinäisiä suhteita. Tutkimuksessa ilmiönä on Yhteispeli-toimintamalli. Tutkimustuloksista löydettyjen tekijöiden avulla muodostin kuvauskategoriat. Positiivisia kuvauskategorioita ovat: kehittyminen tunne- ja vuorovaikutustaidoissa, vastuuntunnon kehittyminen omasta oppimisesta ja luokan oppimisilmapiiristä. Vastaavasti negatiivsempia kuvauskategorioita ovat: heikot tunne- ja vuorovaikutustaidot ja se ettei muutoksia ole havaittu. Fenomenografisen tutkimuksen mukainen kategoriajärjestelmä on tässä tutkimuksessa horisontaalinen ja eri kategoriat liittyvät läheisesti toisiinsa. Rehtoreiden ja opettajien käsitykset ovat tasavertaisia tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Yhteispeli-toimintamallin havaittiin tuovan pääasiassa positiivisia muutoksia oppilaisiin ja heidän toimintaansa. Negatiivisia muutoksia oppilaiden toiminnassa havaittiin vain vähän.