Perusopetuslakiuudistus ja osallistuva rehtori : rehtorit osana tehostetun tuen prosessia

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin rehtorit ovat osallisena tehostetun tuen prosessissa. Rehtoreilta kysyttiin olivatko he osallistuneet pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, eroavatko ala-, ylä- ja yhtenäiskoulujen rehtoreiden näkemykset toisistaan vastuiden ja rehtorin oman osallistumisen näkökulmasta tehostetun tuen prosessissa.

Vuonna 2012 kerätty tutkimusaineisto saatiin käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta Jonna Pulkkisen ja Markku Jahnukaisen (2015) tutkimuksesta. Aineisto koostuu 335 rehtorin vastauksista 173 kunnasta. Tutkimuksen tutkimusmenetelmä on määrällinen. Aineisto on analysoitu käyttämällä parametrittomia analyysimenetelmiä.

Suurin osa tutkimuksessa mukana olleista rehtoreista kertoivat osallistuneen oppilaan pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimiseen. Päävastuukysymyksissä ja rehtorin omassa osallistumisessa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimiseen oli havaittavissa mielipide-eroja eri koulutyyppejä johtavien rehtoreiden välillä. Yläkoulun rehtoreiden mielestä päävastuu pedagogisen asiakirjan ja oppimissuunnitelman laatimisesta näyttäisi yleensä olevan erityisopettajalla, kun taas ala- ja yhtenäiskoulujen rehtorit pitävät sitä oppilaan oman luokan opettajalla. Rehtoreiden mielipiteissä omasta osallistumisesta näiden asiakirjojen laatimiseen on myös löydettävissä eroja. Verrattuna ylä- ja yhtenäiskoulujen rehtoreihin, alakoulun rehtoreista suurempi osa näyttäisi olevan sitä mieltä, että rehtori itse osallistuu aina näiden asiakirjojen laatimiseen.

Tämä tutkimus osoittaa sen, että rehtorit ovat aktiivisena osana perusopetuksen uudistusprosessia. Rehtorin osallisuudella ja osallistumisella on keskeinen merkitys inklusiivisemman koulun rakentamisessa. Osallistumalla asiakirjojen laatimiseen ja tuen järjestämiseen, rehtori osoittaa omalta osaltaan sitoutumista perusopetusuudistuksen tavoitteisiin. Rehtoreiden osallistuminen kertoo myös heidän halustaan ymmärtää erityisopetuksen järjestämistä ja sen kehittämistarpeita omassa koulussaan. Ala-, ylä- ja yhtenäiskoulujen rehtoreiden mielipide-erot päävastuista sekä rehtorin omasta osallistumisesta tehostetun tuen prosessissa viestivät siitä, että uudistuksen koetaan koskettavan enemmän alakoulua ja siellä tapahtuvaa oppimisen tuen järjestämistä.