Show simple item record

dc.contributor.advisorKuuva, Sari
dc.contributor.authorJulkunen, Iina
dc.date.accessioned2016-06-16T07:22:46Z
dc.date.available2016-06-16T07:22:46Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1544988
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50360
dc.description.abstractTässä poikkitieteellisessä tutkielmassa kartoitetaan tilastoanalyysiä ja laadullista analyysiä hyödyntäen, millaiset visuaaliset tekijät kuvassa mahdollisesti saavat katsojan tekemään kuvasta voimakkaan kielteisen, kauhistuneen tulkinnan. Kauhu käsitetään tässä kognitiivis-emotionaalisena prosessina, johon kuuluu tunnepitoisten kohteiden havaitsemista ja niiden prosessointia, joka voi näkyä käytöksessä havainnoitavina piirteinä. Kauhua herättävien tunnepitoisten kohteiden voidaan olettaa aiemman tutkimuksen perusteella olevan varsin samankaltaisia katsojien yksilöllisistä eroista riippumatta. Tähän liittyen tutkimuksen taideteoreettisena viitekehyksenä toimivat kognitiivinen ikonologia sekä keskustelu luonnollisesti havaittavista ja universaaleista merkeistä. Visuaalisia elementtejä kartoitetaan tässä International Affective Picture System (IAPS) –sarjan kuvista. Työn empiirisenä osiona toimii aiemmin psykologian tutkimuksessa käytetty käytösvastekoe, jossa 66 koehenkilölle näytettiin IAPS-kuvia ja kysyttiin, pitivätkö he näkemäänsä kielteisenä vai neutraalina. Vastaus annettiin napinpainalluksella, josta kerättiin reaktioaika. Kokeessa kerätty kategorisaatio- ja reaktioaikadata analysoitiin tilastollisesti. Laadullisessa osiossa empiiristä tutkimusaineistoa analysoitiin laadullisesti ja verrattiin havaintoja kuvataiteen esimerkkiteoksiin eritoten groteskin taiteen joukosta. Kuvat esitettiin kokeessa asteittain sumentuneina, mikä mahdollisti myös sen tarkastelemisen, vaikuttaako kuvan asteittainen paljastuminen kielteisen tulkinnan ja tunnevasteen syntyyn, kuten kauhutaiteen teoreetikot ovat ehdottaneet. Tutkimuksessa havaittiin, että yksimielisimmin kielteisinä kokeessa tulkittiin kuvat, jotka sisälsivät tummaa ja punasävyistä värienkäyttöä ja jotka esittivät fyysistä uhkaa tai vauriota. Lisäksi merkittävänä tuloksena esiin tuli, että sumea, epäselvä esitystapa yhdistettynä kielteiseksi koettuun kuva-aiheeseen aiheuttaa katsojassa reaktioaikojen kasvua (sumennuksen ja kuvan valenssin vaikutus reaktioaikaan oli 25-prosenttisen Gaussian Blur –efektin asteella tilastollisesti erittäin merkitsevä, p>.0001) Tämä voidaan nähdä osoituksena katsojan kiihtyneestä kognitiivisesta ja emotionaalisesta prosessoinnista, jota voidaan käsitteellistää kauhuna. Representaatiotapaa, jossa kielteinen sisältö esitetään hämmentävällä, epäselkeällä tyylillä, on hyödynnetty taiteen historiassa eritoten groteskissa kuvataiteessa. Löydös sumeuden pysäyttävästä vaikutuksesta on sovellettavissa myös nykytaiteen ja valokuvataiteen esitystapojen analysointiin. Tutkimuksessa tehty havainto siitä, että jotkin kuvasisällöt sekä sumeus lisäsivät varsin yksimielisesti kielteistä kokemusta katsojien henkilökohtaisista eroista riippumatta, antaa osaltaan tukea jonkinlaisen luonnollisen merkin olemassaololle.fi
dc.description.abstractThis cross-disciplinary master’s thesis addresses the question of universal visual elements that cause strong, negatively valenced emotional responses and interpretations within the viewer. This negative emotional response – which can be taken as “horror” - is seen as an emotional-cognitive process involving the perception and processing of emotionally relevant visual elements. According to reaction time paradigm, this processing may manifest itself in reaction latency. In this study the visual elements are sought in images from the International Affective Picture System (IAPS), using the empirical reaction time study in the writer’s previous thesis Interpretation of ambiguous visual stimuli in depression: a behavioral response study (University of Jyväskylä, Department of Psychology, 2014) as basis. In the study 66 participants viewed neutral and negative IAPS-pictures and were asked to categorize the images as either neutral or negative as quickly as possible. The categorization data and reaction time data were analyzed statistically, providing information about the general tendencies to categorize the images and the average reaction times towards pictures. In this present study the visual content of the IAPS-pictures used in the previous study is analyzed hermeneutically and compared to visual art works. The context of the study comprises of cognitive iconology and the discussion on universal visual signs. The analysis showed highly unanimous dislike toward pictures that made use of dark and red tones and depicted physical harm or threat. In addition, a remarkable rise in reaction times was observed when a negative image was manipulated with a 25-50% Gaussian Blur effect (the effect of blur and image valence on reaction time was highly significant on that level, p>.0001). The rise in reaction time can be seen as an indicator of elevated cognitive-emotional processing within the viewer. Together the negative categorization and slowed reaction can be taken to indicate an emotional response similar to horror. This finding is interesting, since representing negative content in an ambiguous way is a distinctive feature seen in the history of art, especially in grotesque art. The finding can also be applied to analysis of representation in artistic photography. These findings also suggest that there may truly be some visual universals that seem to attract negatively valenced interpretation in groups of people, in spite of individual differences. The results provide support for the existence of some sort of natural sign as an important component in the process of image interpretation.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (108 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherempiirinen tutkimus
dc.subject.othergroteski
dc.subject.otherikonologia
dc.subject.otherkauhu
dc.subject.otherkognitiivinen psykologia
dc.subject.otherreaktiot
dc.subject.othertulkinta
dc.titleKauhun anatomia : reaktioaikatutkimus kuvataiteen kauhua herättävistä elementeistä kognitiivisen ikonologian näkökulmasta
dc.title.alternativeReaktioaikatutkimus kuvataiteen kauhua herättävistä elementeistä kognitiivisen ikonologian näkökulmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201606163115
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosTaiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Art and Cultural Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTaidehistoriafi
dc.contributor.oppiaineArt Historyen
dc.date.updated2016-06-16T07:22:46Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi310
dc.subject.ysoempiirinen tutkimus
dc.subject.ysogroteski
dc.subject.ysoikonologia
dc.subject.ysokauhu
dc.subject.ysokuvataide
dc.subject.ysokognitiivinen psykologia
dc.subject.ysoreaktiot
dc.subject.ysotulkinta
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record