Liikunnanopetuksen ongelma- ja ristiriitatilanteet sekä opettajien menetelmät niiden kohtaamiseen : miesopettajien kokemuksia tunne- ja vuorovaikutustaitojen käytöstä ongelmanratkaisutilanteissa

Abstract

Paajanen, S. 2016. Liikunnanopetuksen ongelma- ja ristiriitatilanteet sekä opettajien menetel- mät niiden kohtaamiseen: Miesopettajien kokemuksia tunne- ja vuorovaikutustaitojen käytöstä ongelmanratkaisutilanteissa. Pro gradu -tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, liikuntapedago- giikka ja opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede. Jyväskylän yliopisto, 91 s., 4 liitettä.

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia ongelma- ja ristiriitatilanteita miesopettajat kohtaavat liikunnanopetuksessa sekä millaisilla taidoilla ja menetelmillä he näitä ratkaisevat. Koska tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat opettajan työssä tarvittavat tunne- ja vuorovaikutustaidot, tarkentui myös tutkimukseni tarkoitus niiden suuntaiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltuja tunnetaitoja olivat tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu, tunteiden hyödyntäminen, tunteiden säätely sekä empatia. Vuorovaikutustaidoista tarkastelun kohteena olivat selkeä itseilmaisu minäviestein, kuunteleminen ja ongelmanratkaisumenetelmät. Samalla tarkoituksena oli selvittää peruskoulujärjestelemämme siirtymävaiheessa, alakoulun ja yläkoulun välillä, tapahtuvaa muutosta opettajien ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutuskäyttäytymisessä.

Tutkimus toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä ja sen tieteenfilosofisena lähtökohtana oli fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla tammi-helmikuussa 2016. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea alakoulussa liikuntaa opettavaa luokanopettajaa sekä kolmea yläkoulun liikunnanopettajaa. Kaikki haastateltavat olivat miehiä ja työskentelivät Keski-Suomessa. Opettajat olivat iältään 30–52 -vuotiaita, ja työkokemusta opettajana heille oli kertynyt 6–29 vuotta. Haastattelut toteutettiin jokaisen opettajan kanssa henkilökohtaisesti ja ne kestivät 42–54 minuuttia. Litteroitu tutkimusaineisto analysoitiin merkitysrakenteiden tulkintaan pyrkivällä sisällönanalyysilla ja narratiivien analyysilla.

Tutkimus osoitti liikunnanopetuksessa kohdattujen ongelma- ja ristiriitatilanteiden olevan hyvin monimuotoisia. Haasteelliset tilanteet jaettiin opettajan ongelmiin, oppilaan ongelmiin ja oppilaiden välisiin ristiriitoihin. Vaikka lievä ongelmallinen käyttäytyminen oli opettajien mukaan hyvin yleistä, niin työkokemuksen myötä opettajat olivat oppineet suhtautumaan tilanteisiin rennon arkisesti. Opettajien toiminnan kannalta määrittävimpiä tekijöitä olivat välittäminen, ymmärtäminen sekä oppilaantuntemus. Opettajat korostivat myös johdonmukaisuuden, avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden tärkeyttä oppilaiden kohtaamisessa. Myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen käyttö koettiin ongelmanratkaisutilanteissa tärkeäksi. Etenkin opettajan tunnetaitojen merkitys korostui opettajan kohdatessa erilaisia ongelma- ja ristiriitatilanteita liikunnanopetuksessa. Luokanopettajien ja liikunnanopettajien vuorovaikutuskäyttäytymisessä ja tavassa kohdata liikunnanopetuksen ongelma- ja ristiriitatilanteita ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia.

Tutkimus osoitti, että tunne- ja vuorovaikutuskoulutukselle on tarvetta opettajankoulutuksessa. Vaikka yleisesti miesopettajat kokivat valmiutensa ongelma- ja ristiriitatilanteiden kohtaamisen hyviksi, niin opettajankoulutuksessa saatuja valmiuksia pidettiin vähäisinä. Uuden syksyllä 2016 voimaan tulevan perusopetuksen opetussuunnitelman ja koulun muutosvaatimusten myötä opettajan tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys tuleekin korostumaan entisestään opettajan työssä.

Paajanen, S. 2016. Challenging situations in physical education and teachers’ way of dealing with them: Male teachers’ experiences of using emotional and social interaction skills when dealing with challenging situations. Master’s thesis. Department of Sport Sciences, physical education and Department of Teacher Education, education. University of Jyväskylä, 91 pp., 4 appendices.

The purpose of the study was to examine what kind of challenging situations occur in physical education classes according to male teachers and how teachers resolve these conflicts. Having teachers’ emotional and social interaction skills as a theoretical framework of the study, the purpose was also to examine what is the role of using these skills when dealing with challenging situations. The core emotional skills of the study were emotion recognition and expressing emotions, utilization of emotions, managing emotions and empathy. The social interaction skills examined in the study were clear self-disclosure by I-messages, listening skills and conflict resolution skills. At the same time the purpose of the study was to also examine differences between primary school teachers and physical education teachers in social interaction behaviour and conflict resolution situations.

The research was carried out using a qualitative method, where a hermeneutic phenomenological approach was used as its scientific philosophic basis. The data was gathered during January and February of 2016 by semi-structured interviews. The interviewees were three primary school physical education teachers and three upper comprehensive school physical education teachers. The interviewees were all male teachers working in Central Finland. They were 30 to 52 years old and had between 6 and 29 years of teaching experience. The interviews were conducted personally with each interviewee and lasted from 42 to 54 minutes. The transcribed data was analyzed by interpretative phenomenological analysis and analysis of narratives.

The research pointed out the diversity of challenging situations in physical education classes. The teachers’ experiences were classified using the following definitions of challenging situations: teacher’s problems, pupil’s problems and conflicts between pupils. Even though the teachers found mildly challenging behaviour very common in physical education classes, they had learned to react very casually to it as a result of their work experience. Caring, understanding and knowing the pupils were three factors that mostly determined the teachers’ way of acting. The teachers emphasized the importance of consistency, sincerity and fairness in the teacher-student relationship. The research also pointed out that the teachers benefit from using emotional and social interaction skills when dealing with challenging situations. The importance of teacher’s emotional skills was particularly highlighted when confronting challenging behaviour in physical education classes. The differences in primary school physical education teachers’ and upper comprehensive school physical education teachers’ were minimal.

The research indicated the necessity of training on emotional and social interaction skills in teacher education. Even though the male teachers regarded their skills for dealing with challenging situations as good, they still believed that not enough time and emphasis was given to the development of interpersonal skills during their years in teacher education. Due to the basic education curriculum reform of 2016 and changes in the teaching and learning process the importance of teacher’s emotional and social interaction skills will be emphasized.