Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa
Nykymaailmassa arjessa selviäminen ja tiedonhankinta edellyttää lukutaitoa. Pro gradu -tutkielmani on osa Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hanketta. Syksyllä 2013 järjestettiin lukemissujuvuusinterventio, joka koostui kahdesta erilaisesta jaksosta, joilla pyrittiin vaikuttamaan lukemisen sujuvuuteen. Jaksoja voidaan kutsua morfologisen tietoisuuden jaksoksi ja toistavan morfeemien lukemisen jaksoksi. Tämä työ liittyy morfologisen tietoisuuden jaksoon ja siinä käytettäviin tehtäviin.
Työn teoriaosuudessa käsitellään morfologiaa, morfologista tietoisuutta ja sen yhteyttä lukemiseen sekä lukutaitoa ja lukemisen vaikeuksia. Lisäksi teoriassa esitellään leksikon muodostumista ja kielen kehitystä ja konstruktioita. Päätutkimuskysymyksiä oli kolme ja ne koskivat sitä, millaisia muotoja lapset ehdottivat morfologisiin
tehtäviin ja miten ohjaajat neuvoivat lapsia tehtäviä tehdessä sekä miten tehtävät toimivat.
Tutkimukseen osallistui neljä n. 10-vuotiasta yksikielistä lasta. Morfologisen tietoisuuden jaksolla lapset tapasivat seitsemän kertaa, jolloin he tekivät morfologisia tehtäviä. Aineisto on kerätty kuuden tapaamiskerran aikana. Tehtävissä harjoitellaan kuutta sijapäätettä (inessiivi, elatiivi, adessiivi, allatiivi, ablatiivi ja translatiivi) ja kolmea omistusliitettä (3. persoona, monikon 1. persoona ja monikon 2. persoona). Jokaisella tapaamiskerralla tehtävissä keskityttiin kolmeen harjoiteltavaan päätteeseen. Aineisto on rajattu suullisesti tehtyihin tehtäviin.
Tehtävissä oli taivutettavana sekä oikeita että pseudosanoja. Analyysissä tarkastellaan lasten vastauksia erikseen oikeiden sanojen ja merkityksettömien sanojen kohdalla. Odotuksenmukaisten vastausten lisäksi aineistosta esitellään monitulkintaisuutta aiheuttaneita kohtia ja suomen lauserakenteen vastaisia muotoja. Myös muita ilmiöitä
ja ohjaajien toimintaa esitellään. Oikeiden sanojen ja merkityksettömien sanojen käytön ero näkyi siinä, että merkityksettömät sanat aiheuttivat suhteessa huomattavasti enemmän monitulkintaisuutta. Lauserakenteen vastaisia muotoja lapset eivät ehdottaneet erityisen paljon kummassakaan tapauksessa.
Analyysissä tekemäni havainnot näyttävät pitävän yhtä konstruktiokieliopin näkemyksen kanssa kielen rakentumisesta. Samoin usein esiintyvät ilmaisut nousevat ehdotuksiksi herkemmin. Käsitys siitä, mikä on inkongruenssia ja mikä ei, hämärtyi sekä harjoituksia laatiessa että varsinaisissa pienryhmätapaamisissa. Varsinkin possessiivisuffiksittomuus tulkittiin puhekieliseksi ja siten välteltäväksi ilmiöksi.
Sitä, miksi lapset ehdottavat ensin jotakin muotoa, ei voi varmuudella tietää, sillä kyse voi olla sattumastakin. Nyt tehtävinä olivat lauseeseen sopimattoman muodon tunnistus ja lauseentäydennys, joiden lisäksi voisi olla tehtäviä, joissa mietitään, mikä ero on esim. ilmauksilla matkustaa maalta ja maasta. Mikään aineistooni kuuluvista tehtävistä ei ollut tarina eli jatkuva teksti. Laajemman kontekstin eli kokonaisen tekstin käyttö tehtävissä vähentäisi monitulkintaisuutta. Tehtävien virkkeitä ei käytetä autenttisissa keskustelutilanteissa vaan ryhmä- ja kuntoutustilanteessa. Sitä, kuinka paljon ohjaajien odotukset vaikuttavat lasten vastauksiin, ei voi tietenkään tietää, mutta oletettavasti se vaikuttaa vähintäänkin ohjaajien omaan toimintaan. Täten ohjaajilta vaaditaan nopeaa reagointikykyä ja kykyä hahmottaa lauseiden monitulkintaisuutta.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Neural correlates of morphological processing and its development from pre-school to the first grade in children with and without familial risk for dyslexia
Louleli, Natalia; Hämäläinen, Jarmo A.; Nieminen, Lea; Parviainen, Tiina; Leppänen, Paavo H.T. (Elsevier, 2022)Previous studies have shown that the development of morphological awareness and reading skills are interlinked. However, most have focused on phonological awareness as a risk factor for dyslexia, although there is considerable ... -
Kielellisen tietoisuuden ja kehittyvän lukutaidon tukeminen esiopetuksessa kirjallisuutta käyttäen
Joronen, Outi (2021)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka esiopettajat käyttivät kirjallisuutta ja mitä he pitivät tärkeänä tukiessaan lasten kielellistä kehitystä ja kehittyvää lukutaitoa kirjallisuutta käyttäen. Tutkimus on ... -
Aakkoslaulu 4-5-vuotiaiden kirjaintuntemuksen tukena
Hintsala, Anni (2013)Tutkimuksessa kokeiltiin lukivalmiuksia harjoittavaa aakkoslauluinterventiota kahdessa päiväkotiryhmässä 4–5-vuotiailla lapsilla. Tutkimukseen osallistui 13 iältään 4–5-vuotiasta lasta. Interventiojakso mittauksineen ... -
Fostering language awareness through Citizen Science : results and implications of a project with Polish teenagers doing language-related research
Molek-Kozakowska, Katarzyna; Laihonen, Petteri (Taylor & Francis, 2024)This article reports on the rationale, implementation, results and evaluation of four rounds of co-creative Citizen Science (CS) projects (2021–2024) conducted with 10 public secondary schools in Opole, Poland. These ... -
Second and foreign language fluency from a cognitive perspective : inefficiency and control of attention in lexical access
Olkkonen, Sanna (University of Jyväskylä, 2017)The present dissertation focuses on the fluency of second and foreign language (L2). Second and foreign language use is often assessed by its fluency. However, the connections between language proficiency and fluency ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.