Lasten kuulumisen rakentuminen perhearjessa

Abstract

Tunne siitä, että kuuluu johonkin, on olennaisen tärkeää ihmisen hyvinvoinnille, ja kun ihminen luo kuulumistaan ympäristönsä eri ulottuvuuksiin, luo hän samalla käsitystä myös itsestään. Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin lapset luovat kuulumistaan (’belonging’) kotona perhearjessaan. Tutkimuksen yhtenä keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä oli teoria kuulumisen kolmesta toisiinsa limittyvästä ulottuvuudesta, jotka ovat relationaalinen, kulttuurinen ja materiaalinen. Ajatuksena oli, että muun muassa lasten itse tuottaman valokuva- ja muun aineiston perusteella saataisiin selville, millaisia kuulumisen ulottuvuuksia ja elementtejä lasten päivittäiseen perhearkeen sisältyy.

Tutkimuksen aineisto koostui seitsemän 5–7-vuotiaan lapsen ja heidän vanhempiensa tuottamasta aineistosta, joka oli osa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Pienten lasten perhearki ja myönteinen vanhemmuus –tutkimusprojektin myötä syntynyttä tutkimusaineistoa. Lasten aineisto oli kerätty käyttäen luovia ja lapsiystävällisiä menetelmiä, kuten valokuvaus, piirtäminen ja kotikierrokset, ja näitä täydensivät lasten kanssa käydyt keskustelut sekä lasten vanhempien haastattelut.

Tutkimus osoitti, että lapset rakentavat päivittäisessä perhearjessa kuulumistaan monella eri tasolla, ja tässä kuulumisen rakennusprosessissa ovat olennaisessa roolissa niin kodin sosiaalinen kuin fyysinenkin ympäristö. Keskeisimpinä kuulumisen elementteinä aineistosta nousivat esiin lasten esine-, paikka- ja perhesuhteet sekä päivittäisessä perhearjessa lapsille tutuiksi muodostuneet rutiinit ja säännöt.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapset luovat päivittäisessä perhearjessaan aktiivisesti omia merkityksellisiä suhteita kotiympäristönsä eri ulottuvuuksiin, ja voidaan olettaa, että nämä merkitykselliset suhteet perheenjäseniin sekä kodin paikkoihin ja esinemaailmaan sekä yhdessä eletty perhearki tuttuine rutiineineen ja sääntöineen vaikuttavat kaikki olennaisesti lasten kuulumisen rakentumiseen.