Osallisuuden mahdollistajat : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus osallistuttajan työstä Osallistavan sosiaaliturvan piloteissa

Abstract

Pro gradu työ on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus perustulon varassa elävien pitkäaikaistyöttömien kanssa työskentelevien osallistuttajien työstä. Tutkimuksen tavoitteena on työntekijöiden kokemusten kartoittaminen ja ymmärtäminen siten, että onko mahdollista löytää ja kuvata työskentelytapaa, joka lisää asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksien toteutumista. Osallistuttajan työn merkitys on kasvamassa mm. uuden sosiaalihuoltolain myötä. Siinä osallisuuden edistämisellä nähdään olevan keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tästä näkökulmasta osallisuus tarkoittaa yhteen kuulumisen ja osallisuuden tunnetta ja aktiivista roolia yhteiskunnassa. Osallisuus-käsitettä määritellään neljästä näkökulmasta: aktiivisena kansalaisuutena, asiakaslähtöisyytenä, toimijuutena sekä voimaantumisen kokemuksena. Osallisuus teorioiden mukaan kukaan ei voi osallistuttaa toista, vaan siihen tarvitaan aina ihmisen omakohtainen kokemus ja halu. Kuitenkin näitä prosesseja voi ulkopuolinen toimija omalla toiminnallaan edesauttaa ja mahdollistaa. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää työntekijää, jotka olivat työskennelleet Osallistavan sosiaaliturva piloteissa (STM 2014) viidellä pilottipaikkakunnalla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna heinä-syyskuussa 2015. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin Spigelbergin (1984) fenomenologisen tutkimuksen vaiheita seuraten. Tulosten perusteella on hahmoteltavissa osallistuttajan muotokuva. Tärkeinä työntekijät pitivät sitä, että jokaiselle löytyisi yhteiskunnasta työnkaltainen paikka, missä rakentuu arjen struktuuri ja paikka yhteiskunnassa. Työntekijöiden kokemusten mukaan etsivän työn kaltainen työote on tarpeen, sillä pitkään työttömänä ollutta asiakasta pitää motivoida toimijuuteen ja tarvittaessa vaikka hakea kotoa. Työotteen keskiössä tulee olla asiakkaan sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja kannustavan palautteen antaminen. Erittäin tärkeänä työntekijät pitivät asiakkaiden osallistumista palvelun suunnitteluun.