Vuorovaikutteisuus Suomen luonnonsuojeluliiton Facebook-viestinnässä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää Suomen vanhimman ympäristöjärjestön, Suomen luonnonsuojeluliiton Facebook-viestintää sen aktiivisuuden, viestintäfunktioiden ja niiden aiheuttamien reaktioiden kautta. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa, Luonnonsuojeluliiton Facebook-tilapäivityksiä kommentteineen ja tykkäyksineen kuukauden ajalta vuosilta 2010 ja 2015. Samalla saatiin siis myös kuva siitä, miten Luonnonsuojeluliiton viestintä on tutkittavien seikkojen osalta muuttunut viidessä vuodessa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja aineiston määrällisen jäsentämisen kautta. Viestintäfunktioita tutkittaessa käytettiin apuna aiemman tutkimuksen luomaa luokittelukehikkoa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Suomen luonnonsuojeluliiton Facebook-viestinnässä on tapahtunut selkeä muutos kohti vuorovaikutteisempaa viestintää. Viestinnän aktiivisuus on kasvanut ja vuorovaikutusta ja yhteisöä painottavien viestintäfunktioiden määrä on lisääntynyt. Luonnonsuojeluliitto käyttää sosiaalista mediaa paitsi kansalaisjärjestön toiminnan ja sen jatkuvuuden kannalta tärkeään, yhteiskunnallisten epäkohtien ja tärkeän informaation julki tuomiseen, varainkeruuseen ja toiminnastaan tiedottamiseen, myös palautteen hakemiseen sekä yhteisön vahvistamiseen. Luonnonsuojeluliitto näyttäisi myös viiden vuoden aikana lisänneen sosiaaliselle medialle tyypillisiin tapoja viestiä, ja viestinnän perusteella vaikuttaisi ymmärtävän, kuinka sosiaalisessa mediassa voidaan aktivoida sidosryhmää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten paljon kommentointia ja tykkäyksiä eri viestintäfunktioita edustavat viestit luonnonsuojeluliiton sivuilla herättävät. Tuloksista käy ilmi, että vuorovaikutusta ja yhteisöä korostavista viesteistä tykätään ja niitä kommentoidaan paljon. Tulos voidaan tulkita niin, että saadakseen sidosryhmässä reaktioita aikaan, kannattaa järjestön panostaa yhteisöä ja vuorovaikutusta painottavaan viestintään.

Kommentoinnin osalta liiton aktiivisuus sen sijaan ei juurikaan ole muuttunut, vaan se on edelleen vuorovaikutuksen ylläpitämisen kannalta vähäistä. Kommentit eivät välttämättä osallistu Facebookissa käytyyn keskusteluun, vaan niitä kirjoitetaan myös pelkän lisäinformaation vuoksi.