Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lukivaikeuden yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, liittyykö lapsuuden lukivaikeuden vaikeusaste lapsuuden tai aikuisuuden psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin, eroavatko lapsena lukivaikeusdiagnoosin saaneet aikuisina kontrolliryhmästä psyykkisen hyvinvoinnin suhteen. Tutkimuksessa arvioitiin myös psyykkisen hyvinvoinnin pysyvyyttä lapsuudesta aikuisuuteen ja aikuisuuden lukutaidon yhteyttä aikuisuuden psyykkiseen hyvinvointiin.
Tutkimuksen aineisto liittyi Niilo Mäki Instituutin tutkimushankkeeseen ”Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden elämänkulkuun: ennaltaehkäisevät ja suojaavat tekijät”. Hanke on seurantatutkimus aikuisista, jotka ovat käyneet lapsena Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimus-klinikalla oppimisvaikeustutkimuksissa. Tutkimuksen koeryhmä muodostui yhteensä 49 henkilöstä, 31 miehestä (63,3 %) ja 18 naisesta (36,7 %), joilla oli lapsuudessa todettu lukivaikeus. Osallistujat ol
ivat tutkimushetkellä 20–39-vuotiaita, eikä heillä ollut lapsuuden tutkimushetkellä muita oppimisvaikeuksia eikä tarkkaavuus- tai tunne-elämän pulmia. Koeryhmän henkilöille kerättiin kontrollihenkilöt. Yksilötapaamisiin osallistui 40 kontrollihenkilöä, joista 26 (65%) oli miehiä ja 14 naisia. Ikäjakauma oli 21–40 vuotta. Koeryhmän henkilöille oli lapsuudessa tehty lukitesti ja psyykkisen hyvinvoinnin kysely opettajan tai vanhemman arvioimana. Koe- ja kontrolliryhmän aikuisuuden yksilötapaamisissa selvitettiin heidän lukutaitonsa (lukusujuvuus, lukutarkkuus ja luetun ymmärtäminen). Psyykkistä hyvinvointia arvioitiin masennusta (BDI-II), yleistä psyykkistä hyvinvointia (CORE-OM), coping-keinoja (CISS) ja itsetuntoa (RGSE) mittaavilla testeillä.
Tulokset osoittivat, ettei lapsuuden lukivaikeuden vaikeusaste (vaikea, erittäin vaikea) ole yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin lapsuudessa eikä aikuisuudessa. Koe- ja kontrolliryhmä eivät eronneet toisistaan psyykkisen hyvinvoinnin suhteen. Koeryhmällä lapsuuden psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä aikuisuuden psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi tuloksista voitiin havaita, että koe- ja kontrollihenkilöillä aikuisuuden lukutaito liittyi aikuisuuden psyykkiseen hyvinvointiin. Lukusujuvuus kytkeytyi vähäisempiin masennusoireisiin ja parempaan yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin sekä tehtäväsuuntautuneisiin coping-keinoihin. Luetun ymmärtäminen puolestaan yhdistyi teh-täväsuuntautuneiden coping-keinojen käyttöön ja vähäisempiin välttämissuuntautuneiden coping-keinojen käyttöön. Tutkimustulosten perusteella aikuisuuden lukutaitoon sekä lukutaidon ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyteen tulisi kiinnittää huomiota sekä tarjota tukea lukivaikeuden tuomiin haasteisiin myös aikuisuudessa.
...
