"Okei, kokeillaan! N-Y-T nyt!" : lasten musiikillinen ryhmäluovuus iPadeilla ja koulusoittimilla

Abstract

Luovuuden ja musiikillisen improvisaation sekä musiikkiteknologian käytön osuus uudessa musiikin Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) lisääntyy ja omaa musiikillista keksintää tulisi olla kaikilla luokka-asteilla. Siksi onkin tärkeää tarkastella, onko tietoteknisten laitteiden käytöllä improvisaation ja musiikillisen luovuuden opetuksessa joitain erityisiä etuja verrattuna tavallisilla soittimilla musisoimiseen. Tässä maisteritutkielmassa vertailtiin luovaa musiikillista keksintää ryhmämusisointitilanteissa iPadeilla ja koulusoittimilla musisoitaessa. Tavoitteena oli tutkia, miten oppilaat kokivat luovan musiikillisen keksinnän koulusoittimilla ja iPadeilla GarageBand-musiikkiohjelmalla soitettaessa ja vertailla saatuja tuloksia. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kokevatko oppilaat musiikillisen keksinnän helpommaksi tai mielekkäämmäksi koulusoittimilla vai iPadilla. Tutkimukseen osallistui 40 4.-6. musiikkiluokan oppilasta espoolaisesta alakoulusta. Oppilaat jaettiin neljän hengen ryhmiin. Puolet ryhmistä suunnitteli ja toteutti Avaruusseikkailu-aiheisen musiikillisen tuotoksen iPadeilla GarageBand-musiikkiohjelmalla ja puolet koulusoittimilla. Musisointituokiot kuvattiin ja litteroitiin. Aineistosta tutkittiin, miten ryhmädynamiikka muuttui luotaessa musiikkia iPadeilla ja koulusoittimilla. Lisäksi aineistosta analysoitiin, millainen oli musiikillisen luovan keksinnän prosessi koulusoitin- ja iPad-ryhmillä ja vertailtiin tutkimuksesta saatuja havaintoja ryhmien välillä. Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että Avaruusseikkailu-aiheinen luova ryhmämusisointiprosessi oli helpompi tehdä koulusoittimilla kuin iPadeilla. Koulusoitinryhmän oppilaat saivat aikaiseksi yhteisiä musiikillisia luovia tuotoksia. IPad-ryhmissä taas yhteisen musiikillisen tuotoksen suunnittelu oli paljon haastavampaa ja oppilaat keskittyivät tekemään musiikkia itsenäisesti tai parin kanssa. Ryhmämusisointi ei lähtenyt käyntiin yhtä spontaanisti kuin koulusoitinryhmissä. Koulusoitinryhmissä esiintyi onnistumisen kokemuksia, kun taas iPad-ryhmistä vain ryhmä 9 oli tutkimuksen päätyttyä tyytyväinen lopputulokseensa. Onnistumisen kokemuksissa oli havaittavissa ryhmässä tapahtuva flow-ilmiö, jolloin ryhmän jäsenet keskittyivät täysillä annettuun tehtävään ja pyrkivät yhteiseen päämäärään.