Havainnointitutkimus Jyväskylän toisen asteen oppilaiden kiroilusta

Abstract

Tutkimuksen aihe on jyväskyläläisnuorten kiroilu. Tutkimuksessa selvitetään, miten kirosanojen käyttö ilmenee lukiolaisten ja ammattikoululaisten puhekielessä. Tarkastelen jyväskyläläisten toiseen asteen oppilaiden puhetta ja vuorovaikutusta heidän lounastauolillaan käymissä keskusteluissa. Aihetta sivuavia tutkimuksia on jonkin verran, mutta vain kiroiluun keskittyvää tutkimusta nuorten puhekielestä suomalaisessa koulumaailman kontekstissa ei ole vielä tehty. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Mitkä taustamuuttujat vaikuttavat kiroiluun? Miten sukupuoli tai koulutuslaitos vaikuttaa kiroilun esiintyvyyteen? Mitkä ovat nuorten puheessa useimmiten esiintyvät kirosanat ja mistä tämä saattaa johtua? Metodologisesti tutkimus on havainnointitutkimus. Aineisto koostuu Jyväskylän toiseen asteen oppilaitoksista kerätyistä lekseemilöydöksistä, jotka kerättiin tutkielmaa varten suunnitellulla strukturoidulla havainnointilomakkeella. Informantit ovat Jyväskylän lukiolaisia ja ammattikoululaisia. Havainnointiaineistoon perustuva analyysi on sekä määrällistä että laadullista. Tarkoitukseni on analysoida kvantitatiivis-kvalitatiivisesti, minkälaisia eroja nuorten kiroilussa on, ja miten kirosanojen käyttö eroaa toisistaan. Huomioita tehdään sukupuolen, koulutusalan ja sanojen välisitä eroista sekä sanojen funktioista puheenvuoroissa. Tutkimuksessa tulee ilmi, että ammattikoululaiset kiroilevat hieman enemmän kuin lukiolaiset. Pojat kiroilevat hieman enemmän kuin tytöt. Kirosanat esiintyivät useimmiten edussanaa määrittävässä muodossa tai vakiintuneessa interjektiolauseessa. nuorten kiroilu on useimmiten funktioltaan sanomaa vahvistavaa, humoristista tai tunteita ilmaisevaa. Tutkimuksessa ilmeni, että vittu on jyväskyläläisnuorten useimmiten käyttämä kirosana.