Tämä pro gradu-tutkielma käsitteli diginatiivien ja digi-immigranttien vaihtokäyttäytymistä, kun tarkastellaan kyseisten henkilöryhmien vaihtoa perinteisen asumisen elinympäristöstä ympäristöön, jossa käytetään hyväksi älyteknologiaa. Vaihtokäyttäytymisestä kartoitettiin olemassaolevan teorian pohjalta tekijöitä, jotka vaikuttavat vaihtoinnokkuuteen ja sitä myötä vaihtokäyttäytymiseen vetävästi, työntävästi tai ankkuroivasti. Näiden kahden ryhmän tuloksia verrattiin toisiinsa, jotta saatiin selville eroavaisuuksia vaihtokäyttäytymisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli avata keskustelua ja tuoda julki uutta tietoa eri sukupolvien vaihtokäyttäytymisestä tilanteessa, jossa heidän elämäänsä tuodaan uudenlaista teknologiaa. Tätä tietoa on mahdollista hyväksikäyttää jatkotutkimuksissa sekä apuna vastaavien älyelinympäristöjen suunnittelussa. Lisäksi tarkoituksena oli luoda uutta tietoa diginatiivikeskusteluun, joka on ollut ratkaisemattomana aiheena jo pitkään. Aikaisempia tutkimuksia tarkaste
ltiin kirjallisuuskatsauksen kautta ja tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin laadullisena puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin 11:tä digi-immigranttia ja 11:tä diginatiivia. Haastateltavat lokeroitiin syntymävuosiensa perusteella. Ennen vuotta 1980 syntyneet laskettiin digi-immigranteiksi, kun vuonna 1980 ja sen jälkeen syntyneet laskettiin digitaalisiksi natiiveiksi. Tutkimuksen tulos oli, että huolimatta sukupolvien välisistä teoreettisista eroavaisuuksista, vaihtokäyttäytyminen erosi vähän ryhmien välillä. Sitoutuneisuus nykyiseen elinympäristöön oli vanhemmilla sukupolvilla merkittävämpi ankkuroiva tekijä, kun nuoremmalla sukupolvella vahvemmaksi työntäväksi tekijäksi osoittautuvat taloudelliset tekijät. Digi-immigranteilla luottamus ja sen vähäisyys nykyiseen elinympäristöön oli merkitsevä työntävä tekijä, kun taas diginatiiveilla kyseinen tekijä ei ollut merkitsevä. Erot johtuivat yksilöiden elämäntilanteista, ei niinkään sukupolven erityisistä ominaisuuksista. Syyksi epäiltiin, että suhtautuminen elinympäristöjä kohtaan pysyy verrattain muuttumattomana sukupolvesta riippumatta. Tulokset eivät tukeneet täysin teoriaa, että diginatiivit ja digi-immigrantit eroaisivat toisistaan merkittävästi teknologiaan asennoitumisen puolesta. Joitakin yhtäläisyyksiä kuitenkin huomattiin. Lisäksi tutkimus laajensi tietämystä tietojärjestelmätutkimuksen saralla. Vaihtoehdon viehätys -tekijän todettiin olevan vaihtoaikomusta ajava tekijä, jota tulisi jatkossa tarkastella sen ala-tekijöiden tasolla.
...
This Master's thesis examined the switching behavior of theoretical digital immigrants' and theoretical digital natives' in the context of switching from a traditional living environment to a smart technology assisted one, in other words a smart home environment. Switching behavior was examined in both groups individually and the determinants were mapped based on former theories and research on push-pull-mooring (PPM) model. The results were compared between the groups in order to generate new information on switching behavior when switching from traditional living environments to smart technology implemented ones. The emerged information is useful in future research with similar contexts and in designing smart living environments for various consumers. A Partial goal was to bring new information to the discussion on digital natives and immigrants which has remained unsolved for some time. Previous research on this topic was examined via a literature review and the empirical part was
conducted as qualitative semi-structured thematic interviews. The subjects were categorized by their year of birth. 11 digital immigrants who were born before the year 1980 and 11 digital natives born after the year 1980 were interviewed. Despite of the proposed theoretical differences of these groups only few differences on switching behavior were noticed. Commitment was a strong mooring factor in both groups, but slightly stronger among digital immigrants, whereas economic factors were a more significant push factor for the digital natives. For digital immigrants the lack of trust was a pushing factor when digital natives did not perceive similar effects. The noticed differences were generally due to the individual's personal life situation, not because of the technology orientation differences between the two groups. This might have been because the attitudes towards living environments are relatively static and unchanged regardless of one's year of birth. The results did not entirely support nor object the original claims of theories on digital natives and immigrants and their differences. There were some conflicts and similarities to these theories. The study also continued IS switching behavior research and widened the spectrum of examined environments. Alternatives attractiveness should be examined more accurately via its sub-factors.
...
