Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorIivonen, Susanna
dc.contributor.authorKemppinen, Ella-Maija
dc.contributor.authorLöfberg, Emmi
dc.date.accessioned2016-05-10T12:21:42Z
dc.date.available2016-05-10T12:21:42Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1541350
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49704
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista lasten kätisyyden tai jalkaisuuden vakiintuminen on karkeamotorisissa taidoissa 5–7-vuoden iässä ja millainen yhteys lapsen oikean tai vasemman käden tai jalan vakiintuneisuudella on karkeamotoristen taitojen tasoon. Kätisyyden tai jalkaisuuden vakiintumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi suorittaa karkeamotorisia tehtäviä käyttäen systemaattisesti saman puolen kättä tai jalkaa vaihtamatta niitä suoritusten välissä. Voidaan puhua myös lateraalisuudesta, joka tarkoittaa tietoisuutta kehon eri puolista, oikeasta ja vasemmasta (Sääkslahti 2003). Tutkimuksen koehenkilöinä olivat 186 5–7-vuotiasta lasta Jyväskylän ja Savonlinnan päiväkodeista ja kouluista. Lapset suorittivat Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD-3) -testistön 13 erilaista karkeamotorista liikuntatehtävää, ja suoritukset videoitiin. Lapsi suoritti kunkin tehtävän kaksi kertaa peräkkäin. Videoaineiston avulla liikuntatehtävät arvioitiin ja pisteytettiin kriteerien perusteella. Näistä tehtävistä valitsimme tähän tutkimukseen tarkasteltaviksi seitsemän tehtävää (konkkaus, kahden käden mailasivulyönti, yhden käden kämmenlyönti, pallon pompotus, potku, yliolanheitto ja aliolanheitto), joista analysoimme lapsen käden tai jalan vakiintuneisuutta kahdessa peräkkäisessä testisuorituksessa. Lateraalisuutta eli käden/jalan käytön vakiintuneisuutta havainnoitiin sillä, vaihtoiko lapsi suoritusten välissä kättä/jalkaa. Tämän tutkimuksen aineiston analysoinnissa käytimme IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmaa. Aineisto kuvaillaan prosenttien lisäksi muuttujien keskiarvoilla (ka) ja keskihajonnoilla (kh). Lisäksi käytettiin t-testiä, ristiintaulukointia, Khin neliötestiä, monisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA) sekä post hoc -testinä Tukeyn HSD -testiä. Tulosten mukaan 5–7-vuotiaiden lasten käden/jalan käyttö oli sitä vakiintuneempaa, mitä vanhempia he olivat, vaikka Khin neliötestin mukaan iällä ja käden/jalan vakiintumisella ei ollutkaan tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta (p = 0.481). 5-vuotiaiden lasten kohdalla käden/jalan käyttö oli vakiintunutta 53%:lla, 6-vuotiailla 59%:lla ja 7-vuotiailla 65%:lla. Tarkasteltaessa kaikkia lapsia yhdessä kokonaispistemäärä kaikista seitsemästä liikuntatehtävästä oli korkeampi silloin, kun käden/jalan käyttö oli vakiintunutta. Tilastollisesti merkitsevästi käden/jalan vakiintunut käyttö oli yhteydessä tehtävien kokonaispisteisiin 5-vuotiailla lapsilla (p = 0.004). Konkkauksesta, kahden käden mailasivulyönnissä käsien asennon osalta (eli kumpi käsi oli mailassa ylempänä), yhden käden kämmenlyönnistä ja potkusta saadut kokonaispisteet olivat korkeammat, mikäli käden/jalan käyttö oli vakiintunutta, mutta Tukeyn HSD -testin mukaan yhteys ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä (p > 0.05). Ainoa liikuntatehtävä, jossa käden tai jalan vakiintumisen yhteys tehtävästä saatuun pistemäärään oli Tukeyn HSD -testin mukaan tilastollisesti merkitsevä (p = 0.017), oli yhden käden kämmenlyönti. Tämän tutkimuksen pohjalta on perusteltua tarjota lapsille sellaisia liikuntakokemuksia, joissa he joutuvat käyttämään kehon molempia puolia. Monipuolinen liikkuminen ja harjoittelu edistävät kehon puolien hahmottamista eli lateraalisia taitoja ja kehittävät karkeamotoristen taitojen hallintaa.fi
dc.description.abstractThe purpose of this study was to examine laterality in a sample of 186 5–7 year old children to determine whether the degree of left and right congruence between hand or foot preference is related to gross motor performance. By laterality, we mean that the child uses the same hand or foot between the first and second attempt in gross motor skill tasks. Laterality also means that the child recognizes and is aware of the right and left sides of the body (Sääkslahti 2003). The participants in this study were from schools and daycare centers in Jyväskylä and Savonlinna. The children performed the Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD-3), which consists of tasks for 13 different gross motor skills, and the performances were videotaped. Children performed each task twice. By using video material, children’s performances were scored by criteria. For this study, seven tasks (hop, two-hand strike, one-hand strike, dribbling, kick, over-hand throw, and under-hand throw) were selected, because in all of the aforementioned skills usually one of the hands or one of the feet is used more. Laterality was analyzed by observing whether the child changed the hand or foot between the first and second trial. The data were analyzed by using the IBM SPSS Statistics 22 Program. Percentages, average values, standard deviation, t-test, cross tabulation, Chi-square test, variance analysis (ANOVA), and Tukey’s HSD -test were used to analyze the data. The laterality in 5–7 year old children was more established among older children, although Chi-square tests indicated that the relationship between age and laterality was not statistically significant (p = 0.481). Children who showed laterality in their performances gained higher points in overall gross motor skill total scores (seven tasks). In 5-year-old children, the relationship between using the same hand or the same foot in the first and second trial of the task and gross motor skill total score was statistically significant (p = 0.004). The scores in hop, two-hand strike (position of hands), one-hand strike, and kick were higher in those children who showed laterality in their performances. However, the Tukey’s HSD test indicated that the relationship was not statistically significant (p > 0.05). The only gross motor skill in which the performance scores were statistically significantly related to laterality was one-hand strike (p = 0.017). Based on the results of this study, it can be recommended to offer children multiple physical activities in which they have to use both sides of their bodies. For further awareness of both sides of the body (laterality) and for increasing competence in gross motor skills in general, it is important to practice versatility.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (58 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherhavaintomotoriikka
dc.titleOikealla vai vasemmalla? : 5-7-vuotiaiden lasten lateraalisuus ja sen yhteys karkeamotoristen taitojen tasoon
dc.title.alternative5-7-vuotiaiden lasten lateraalisuus ja sen yhteys karkeamotoristen taitojen tasoon
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201605102470
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.date.updated2016-05-10T12:21:43Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysomotorinen kehitys
dc.subject.ysovarhaislapsuus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot