Tutkimus käsittelee lastentarhanopettajien ja kakkoskielisten lasten välisiä kysymyksiä ja vastauksia kahdenvälisissä keskustelutilanteissa. Tutkimuksen tavoite on selvittää, millaisia kysymyksiä ja vastauksia keskusteluissa on, millaiset vuorot tulkitaan kysymyksiksi, millaisia funktioita kysymyksillä on ja kuinka ne rakentavat vuorovaikutuksen institutionaalisuutta.
Suomessa on tehty keskustelunanalyyttista tutkimusta aikuisen ja lapsen välisestä sekä äidinkielisen ja kakkoskielisen puhujan välisestä vuorovaikutuksesta, mutta äidinkielisen aikuisen ja kakkoskielisen lapsen välistä vuorovaikutusta on tutkittu hyvin vähän etenkin kahdenvälisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus täydentää kakkoskielisen päiväkotivuorovaikutuksen tutkimusta tuoden siihen aikuisen ja lapsen välisen keskustelun näkökulman.
Tutkimuksen aineisto on osa Virpi Matalan keräämää kolmessa päiväkotiryhmässä ja kahdessa alkuopetusryhmässä videoitua aineistoa, josta tässä tutkimuksessa on mukana kahdessa
esiopetusryhmässä yhtenä päivänä käytyjä kahdenvälisiä keskusteluja sekä yksi esiopetustuokio, josta on analysoitu kahdenväliset vuorovaikutustilanteet. Tutkimuksen osallistujia ovat kaksi lastentarhanopettajaa ja neljä kakkoskielistä lasta. Kahdenväliset keskustelut käsittelevät lapsen piirustusta menneestä joululomasta, ja esiopetustuokiossa keskustelu liittyy opetuksen aiheeseen ja tulevaan viikonloppuun. Tutkimusmenetelmä on keskustelunanalyysi vuorovaikutuslingvistiikan tukemana. Tutkimuksen keskiössä on kysymysten funktion määrittely lingvististen luokittelun avulla sekä vuorovaikutuksen institutionaalisten piirteiden tarkastelu.
Aineiston kysymystyypit ovat taajuusjärjestyksessä hakukysymykset, vaihtoehtokysymykset, kysyvät deklaratiivit, partikkelikysymykset, alisteiset kysymyslauseet, disjunktiiviset vaihtoehtokysymykset ja elliptiset kysymykset. Kysymyksiksi tulkitaan pääosin interrogatiivisia aineksia sisältävät lausumat, mutta niiden lisäksi myös ymmärrystä tai oletusta tarkistavia kysyviksi tulkittuja deklaratiivisia kysyviä vuoroja esiintyy, vaikkakin vähemmän kuin aiemmassa tutkimuksessa. Lastentarhanopettajat ja lapset käyttävät eri kysymystyyppejä verrattain yhtä paljon, mutta kysymysten funktioissa on eroja. Aikuiset kysyvät pedagogisia kysymyksiä, houkuttelevat nimeämistä ja kehottavat. Lapset taas esittävät pyyntöjä, alustavat kertomustaan ja hakevat informaatiota. Aikuiset esittävät valtaosan aineiston kysymyksistä, ja neljästä lapsesta vain kaksi kysyy kysymyksiä. Osallistujien institutionaaliset roolit näkyvät myös siinä, että aikuiset kysyvät esim. pedagogisia ja funktioltaan kehottavia kysymyksiä, kun taas lapset pyytävät lupaa. Keskustelun institutionaalisuuden aste vaihtelee sekä eri tilanteissa että saman tilanteen sisällä. Päällekkäispuhuntaa esiintyy vähemmän kuin arkikeskustelussa, ja vuorovaikutuksessa on mukana myös luokkahuonevuorovaikutukselle tyypillinen opetussykli, jossa aikuiset korjaavat lasten vastauksia täydentäen niitä kielellisesti.
...
