Liikunnanopettajien suhtautuminen ja valmiudet liikunnallisen toimintakulttuurin luomiseen kouluissa

Abstract

Hakkarainen, V. & Vuolteenaho, H. 2016. Liikunnanopettajien suhtautuminen ja valmiudet liikunnallisen toimintakulttuurin luomiseen kouluissa. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 76s, 5 liitettä.

Liikunnanopettajan työnkuvaan kuuluu entistä enemmän koko kouluyhteisön liikunnasta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on liikunnanopettajien työnkuva ja miten he suhtautuvat liikunnallisen toimintakulttuurin luomiseen koulussa. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, millaista on liikunnanopettajien koettu osaaminen sekä koulutustarve kouluyhteisön fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkielma on osa laajempaa Liikuntakasvatuksen laitoksen tutkimus- ja kehittämishanketta ”Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen teoriasta käytäntöön”.

Tutkimuksen aineistoa kerättiin liikunnanopettajilta sähköisellä kyselylomakkeella Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n rekisterin kautta 15.12.2014–31.9.2015 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 189 opettajaa, joista 58 (31 %) oli miehiä ja 131 (69 %) naisia. Opettajien suhtautumista ja valmiuksia fyysisen aktiivisuuden edistäjinä koulussa mitattiin Valmiudet koulun liikunnallistamisessa -mittarilla, jossa fyysisen aktiivisuuden edistämistä tarkasteltiin neljän ulottuvuuden kautta: 1) liikunnanopetus 2) koulun muu liikunta 3) sisäinen yhteistyö ja 4) ulkoinen yhteistyö. Eroja suhtautumisessa ja valmiuksissa tarkasteltiin sukupuolittain, kouluasteen sekä koulun liikunnallistamisesta olevan kokemuksen mukaan.

Liikunnanopettajat suhtautuvat myönteisimmin fyysisen aktiivisuuden edistämiseen liikunnanopetuksen ja koulun muun liikunnan avulla, ja varauksellisemmin taas ulkoisen ja sisäisen yhteistyön hyödyntämiseen. Opettajat, joiden koulut olivat mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa, suhtautuivat kaikkiin koulun liikunnallistamisen ulottuvuuksiin myönteisemmin verrattuna opettajiin, joiden koulut eivät olleet ohjelmaan osallistuneet. Liikunnanopettajat kokivat osaamisensa vahvimmaksi liikunnanopetuksen ja sisäisen yhteistyön osalta, kun taas koulun muun liikunnan ja ulkoisen yhteistyön osalta osaaminen koettiin heikommaksi. Täydennyskoulutusta kaivattiin useimmin liikuntateknologian käyttöön, koulun liikunnallisen toimintakulttuurin käynnistämiseen sekä erilaisten liikuntamuotojen opetukseen.

Vaikka liikunnanopettajan työnkuva on laajentumassa, on liikunnanopetus edelleen ammatin ydintehtävä. Laadukkaasti toteutettu liikunnanopetus muodostaa hyvän perustan myös laajemmalle liikunnallisen toimintakulttuurin edistämiselle koulussa. Tähän liikunnanopettajat tarvitsevat lisää konkreettisia toimintamalleja ja täydennyskoulutusta. Erityinen haaste kouluyhteisöissä on toimivan yhteistyön järjestäminen ja eri tahojen osallisuuden mahdollistaminen liikunnallista toimintakulttuuria luotaessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uudistettaessa ja kehitettäessä liikunnanopettajien perus- ja täydennyskoulutusta.

Hakkarainen, V. & Vuolteenaho, H. 2016. Physical Education Teachers’ Attitudes and Competences in Building an Active School Culture. Department of Sport Pedagogy, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sport Pedagogy, 76 pages, 5 appendices

Part of a physical education teacher’s job description is the promotion of physically active schools. The purpose of this study was to find out how well prepared physical education teachers are, referring to their attitudes and competence, for enhancing the role of physical activity in their school. We explored physical education teachers’ job description and their attitude to building an active school culture. Another aim was to examine both physical education teachers’ competence, as they have experienced it, in advancing physical activity and wellbeing in the school community and what kind of competence they needed more in building an active school culture. The thesis is part of a more extensive research and development project called ‘Promoting students’ physical activity, from theory to practice’ and carried out by the Department of Sport Pedagogy.

The material for the study was gathered by using an electronic questionnaire through the register of the Association of Physical and Health Educators in Finland from December 15th 2014 to September 31st 2015. A total of 189 teachers responded to the enquiry; of them 58 (31 %) men and 131 (69 %) women. The teachers’ attitudes and experienced competence in promoting physical activity in school were measured by using indicator called ‘Competences for Enhancing Physical Activity in School’, in which the promotion of physical activity was discussed via the following four dimensions: 1) teaching of physical education; 2) other physical activities in school; 3) internal cooperation; and 4) external cooperation. Differences in attitudes and perceived competence were looked at in accordance with gender, level or stage of education and with the experience that is available about enhancing physical activity in school.

Physical education teachers have the most positive attitudes to the promotion of physical activity through teaching of physical education and other physical activities in school, while their attitudes were the most negative to view of using internal and external cooperation. Those teachers whose schools were involved in the program ‘Finnish Schools on the Move’ held a more positive attitude to all efforts at enhancing physical activity in school than did teachers whose schools had not participated in the program. The physical education teachers felt their competence was at the highest level concerning the teaching of physical education and internal cooperation, whereas it was the lowest regarding other physical activities in school and external cooperation. More than for anything else, further education was needed to use physical education technology, to start building an active school culture and to teach various forms of physical education.

The most common duty was teaching of physical education despite the changing nature of job description. The physical education teachers possessed good attitudes and competences for promoting physical activity, particularly in physical education classes. However, there is need for development in the physical education teachers’ ability to build an active school culture and, in enhancing physical activity elsewhere than within physical education, the teachers need more concrete models for action. One future challenge in building an active school culture will be the use of both internal and external resources in supporting physical education teachers’ attitudes and competences for promoting students’ physically active way of life. The findings of the study can be made use of in reforming and developing physical education teachers’ basic and further education.