Hätätilanteiden äänihavainnot ja toimintakyky : musiikinpsykologinen tarkastelu äänien merkityksestä osana tilannetietoisuuden ylläpitämistä ja tunteiden hallintaa

Abstract

Hätätilanteiden äänihavainnot ja toimintakyky on monitieteinen tutkimuskokonaisuus, jolla vastataan kysymyksiin siitä, miten ääni-informaation tilannetietoisuutta ylläpitävää roolia tulkitaan onnettomuustutkintaselostuksissa ja miten äänien synnyttämät kokemukset vaikuttavat toimintakykyyn. Tutkimuksen aineistoa ovat Onnettomuustutkintakeskuksen vesiliikenneonnettomuuksien tutkintaselostukset kymmenen vuoden ajalta, tutkimuskeskus Merikotkan internet-sivujen kautta tehdyn kyselyn vastaukset sekä merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturvassa toteutetut haastattelut. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista analyysia ja narratiivista tutkimusperinnettä sekä sovellettiin onnistuneesti eri tieteenaloilta nousevaa käsitteistöä uusiin asiayhteyksiin. Ääni-maisematutkimuksen teoriaa käytettiin operatiivisten tilanteiden aikaisten äänihavaintojen ja niiden tulkinnan analysoinnissa. Tunteet huomioon ottavaa Tietoisuuden kehä -mallia sekä inhimillisen toiminnan taustalla vaikuttavia eri tekijöitä korostavaa SHELL-mallia käytettiin toimintakyvyn ylläpitämistä ja tunteiden hallintaa koskevassa tarkastelussa. Tulosten mukaan äänihavainnot olivat merkittävässä roolissa tilanteen hahmottamisen ja toiminnan aloittamisen kannalta noin joka kymmenennessä onnettomuudessa, jolloin aina-kin joku teki heti jotain äänihavaintojen vuoksi. Tutkimuksessa äänimaisematutkimuksen peruskäsitteitä tarkennettiin muotoon taustaäänet, signaalit ja varoitusmerkit, jotta niiden avulla voitiin paremmin kuvailla operatiivisten tilanteiden aikaisia äänimaisemia. Vaikka äänihavainnot ja niiden oikea tulkinta auttavat tilannetietoisuuden ylläpitämisessä, äänten synnyttämät tunteet kuten pelko voivat myös haastaa toimintakykyä. Tulosten mukaan kokeneet merenkulun, ilmailun ja ensihoidon ammattilaiset pystyvät kuitenkin hallitsemaan vaativatkin tilanteet käyttämällä monipuolisia toimintakykyä ylläpitäviä ja tunteiden hallintaa tukevia menetelmiä. Niitä ovat muun muassa keskittyminen, ajatteleminen, järjen käyttämi-nen, analyyttisuus, ohjeiden mukaisen toiminnan aloittaminen, tunteiden pitäminen poissa mielestä, rauhallisuus, ennakointi, mielikuvat, muistisäännöt ja vapautuminen. Muutama vastaaja kertoi musiikin merkityksestä omassa keskittymisessään ja palautumisessaan.

Soundbased awareness and action competence in emergency situations is a multidisciplinary study with the idea to find out 1) how the role and significance of audio observations are interpreted in accident investigation reports and 2) how can sounds in operative surroundings cause fear and what kind of emotional selfregulation strategies professional aviators, seafarers and paramedics use to enhance their action competence and mental performance during emergencies. To find out what is the importance of sounds in noticing emergencies, all maritime accident investigation reports made by the Safety Investigation Authority in Finland during ten years 2003–12 (N=99) have been analyzed. The role of the sounds was estimated based on the actions taken after them. In eleven reports (11 %), sounds heard by operators have been in a major role i.e. the correct understanding of emergent situations was based on the sound observations, and due to them at least someone has taken some immediate steps to control the emergency. The role of emotions, provoked e.g. by unfamiliar sounds during emergencies, was studied by analyzing narratives written by maritime and aviation professionals. In addition to that participants of the Helicopter Underwater Escape Training (HUET) course (in Meriturva, Finland) were interviewed. The respondents described the auditory observations during real operative situations as fami-liar, harmless, sudden, disturbing, question provoking, worrisome, mind oppressing, startling, frightening and dangerous. They used emotional self-regulation methods such as using common sense, keeping calm, isolating feelings from conscious thinking, relying on experience when estimating seriousness, keeping a poker face and assembling, using manuals, acting as a good example and according to the protocol. The interviewees mentioned many personal qualities needed in the HUET exercise: physical fitness, breath-holding ability, concentration, calmness, analytical thinking, positive releasing, foreseeing, using mental images and thumb rules. Procedural information was seen as crucial to control the unfamiliar situation.