Henkilöstömäärän muutosten vaikutukset työn laatuun : poikittaistutkimus suomalaisten palkansaajien kokemuksista 2014

Abstract

Työelämän laadun parantaminen on viime vuosina noussut sekä kansallisen (Esitys kansalliseksi ohjelmaksi tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi 2007) että kansainvälisen (EU 2000; ILO 1999) työpolitiikan keskiöön. Työelämää muokkaavat työprosesseissa sekä työn hallinnossa ja johtamisessa tapahtuneet muutokset, jotka edistävät muutoksia myös työorganisaatioiden rakenteissa (Julkunen 2008).

Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa henkilöstömäärän muutosten vaikutuksista suomalaisten 18–64 -vuotiaiden palkansaajien subjektiivisiin kokemuksiin työnsä laadusta. Vaikutuksia tarkastellaan Työolobarometri 2014 -aineiston piirissä. Aiemmissa tutkimuksissa (Lehto & Sutela 1994; Sutela & Lehto 2014) havaittujen vaikutusten lisäksi tutkielmassa selvitetään, kohdistuvatko työn laadun muutokset eri tavoin palkansaajaryhmien välillä.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään Francis Greenin (2006) työn laadun (job quality) käsitettä, joka koostuu kuudesta ulottuvuudesta: ammattitaito ja osaaminen, työpaine ja työn intensiteetti, autonomia, palkkaus, työpaikan riskit ja varmuus sekä subjektiivinen hyvinvoinnin kokemus. Käsitteiden operationalisoinnin apuvälineenä hyödynnettiin faktorianalyysiä. Yhteensä aineiston pohjalta muodostettiin kaksitoista työn laadun mittaria.

Aineistossa palkansaajien kokemien henkilöstömäärän muutosten havaittiin olevan yhteydessä useisiin työn laadun ulottuvuuksiin. Tulokset vahvistivat osittain aiempia, erityisesti työpsykologian tutkimuksissa saatuja tuloksia. Varianssianalyysimalleissa henkilöstömäärän muutoksilla oli selkein vaikutus työpaikan varmuuteen sekä työpaikalla tapahtuvan kommunikaation ja osallistamisen tasoon. Muuttujan subjektiivisesta luonteesta johtuen vaikutusten tarkempi arviointi myös objektiivisia selittäviä muuttujia hyödyntämällä todettiin tarpeelliseksi. Analyysin pohjalta voidaan melko luotettavasti todeta, että henkilöstömäärän vähentymisen tai lisääntymisen aiheuttamat muutokset koetussa työn laadussa eivät kohdistu mihinkään tiettyyn palkansaajaryhmään tai tietynlaisiin työpaikkoihin.