Yhteiskunnan jarru vai moottori? : mitä nuoret ja nuoret aikuiset ajattelevat palkansaajien järjestäytymisestä
Tarkastelin tutkielmassani nuorten ja nuorten aikuisten asennoitumista palkansaajien järjestäytymiseen ja heidän suhtautumistaan sopimusyhteiskunnan tarpeellisuuteen. Ammatillisen järjestäytymisasteen lasku on herättänyt kysymyksiä palkansaajien dekollektivisoitumiseen liitettävistä tekijöistä, joita jäsennän yksilöä vastuullistavan uusliberalistiseen ideologian, Ulrich Beckin riskiyhteiskunta-ajattelun ja Anthony Giddensin esiin tuoman traditioiden uudelleen järjestäytymisen avulla. Tutkimusaineistonani käytin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennekyselytutkimusaineistosta, joka on kerätty syksyllä 2019. Aineiston ajankohtaiset teemat, kuten työmarkkinat, työelämä ja työehdoista sopiminen mahdollistivat asenteiden tarkastelun määrällisen tutkimuksen keinoin hyödyntäen adaptiivista lähestymistapaa teoreettisen viitekehyksen ja aineiston analyysin välillä. Tutkimukseni on luonteeltaan sekä kuvailevaa että selittävää. Median luomasta kuvasta, nuorten kriittisistä asenteista ammattiliittoja kohtaan ei löydetty merkkejä tässä tutkimuksessa, vaan tämän aineiston perusteella nuoret asennoituvat järjestäytymiseen pääosin myönteisemmin kuin muu väestö. Erotteluanalyysin ja eksploratiivisen aineiston analyysin kautta tehdyt havainnot toivat esiin paitsi eroja ammattiyhdistysliikkeeseen myönteisesti ja kielteisesti asennoituvien nuorten välillä, myös yhtäläisyyksiä ja erityispiirteitä ryhmien sisällä. Merkittävänä havaintona oli myönteisesti asennoituvien selkeät kannanotot työehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Työehdoista sopimisen tasot ja keinot jakoivat mielipiteitä, mutta myös odotukset muilta yhteiskunnan jäseniltä kuten hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien etuuksien vastikkeellisuuteen suhtautuminen erottelivat ryhmiä toisistaan. Yksilöllistyvän yhteiskunnan tuottama epävarmuus näkyy myös työelämän suhteissa, joissa aiemmin kollektiivisesti käsitellyt riskit yksilöityvät. Samanaikaisesti epävarmuus työelämän ympärille kehystetyissä ongelmissa toimii pohjana palkansaajien järjestäytymiselle. Vaikuttaakin siltä, ettei nuorten järjestäytymisen laskua voida selittää suoraan ammattiliittoihin asennoitumisen kautta vaan ilmiötä on tarkasteltava laajemmassa kehyksessä myös jatkossa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Labour Market Demands, Employability and Authenticity
Nikunen, Minna (Springer Science and Business Media LLC, 2021)Finding employment has been a challenge for young adults in recent years. This is not only due to high unemployment rates, but also because entering working life is more complicated than before. It is no longer just a ... -
Koettua työmarkkinaepävarmuutta paikantamassa : työllistymisusko ja sen yksilö- ja organisaatiotason ennustajat suomalaisten palkansaajien keskuudessa
Savinainen, Anita (2022)Ulrich Beckin (1992; 2000) luonnehdinta riskiyhteiskunnasta ulottuu ajatuksiin toisen modernin työurien mahdollisesta epävarmuudesta. Kun koko uran kestävä palkkatyö samalla työnantajalla ei ole enää lupaus, työmarkkinoilla ... -
Doing Respectable Heteromasculinities in Boys and Young Men’s Interview Talk on Sexual Encounters
Aho, Timo; Peltola, Marja (SAGE Publications, 2023)Recent studies on boys and young men’s heterosexual practices point in contradictory directions. On the one hand, boys and young men seem to be placing less value on “hard”, overtly aggressive masculinity and compulsive ... -
Education, training and the economy : preparing young people for a changing labour market
Azizi, Nematollah; Lasonen, Johanna (Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, 2006) -
Reflecting on Work Values with Young Unemployed Adults in Finland
Hirvilammi, Tuuli; Väyrynen, Marianne; Stamm, Ingo; Matthies, Aila-Leena; Närhi, Kati (Aalborg Universitet, 2019)In this article, we explore the internal conversations about the work values of young unemployed adults in Finland. We draw on the theoretical concept of internal conversation by Margaret Archer in order to shift the focus ...