Show simple item record

dc.contributor.advisorSjögren, Tuulikki
dc.contributor.authorMatikainen, Emmi
dc.date.accessioned2016-04-23T16:46:32Z
dc.date.available2016-04-23T16:46:32Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1526173
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49525
dc.description.abstractJohdanto Tules-vaivojen ja sairauspoissaolojen yhteydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä on ristiriitaista tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tules-vaivojen ja niistä aiheutuvan haitan ja sairauspoissaolojen yhteyttä suomalaisilla metsäteollisuuden työntekijöillä. Lisäksi tarkoituk-sena oli tutkia tules-vaivoja ja niiden haittaa selittäviä tekijöitä. Menetelmät Tutkimusjoukkona olivat kahdessa Suomessa olevassa metsäteollisuuden toimipisteessä työs-kentelevät 636 henkilöä, joista ne työntekijät (140), joilla oli vain vähän sairauspoissaoloja (≤ 1,5 % työajasta) 6,5 vuoden tarkastelujakson ajalta valittiin tapauksiksi. Verrokkiryhmäksi arvottiin muista työntekijöistä 140 henkilöä. Kyselylomakkeella kysyttiin tules-vaivojen esiin-tyvyyttä ja niistä koitunutta haittaa (viimeisen 12kk aikana), työn fyysistä kuormittavuutta, maksimaalista hapenottokykyä (VO2max), psyykkistä toimintakykyä, työkykyä, työn imua ja elämänhallintaa. Kyselyyn vastasi 65 %, joista 100 kuului tapaus- ja 83 verrokkiryhmään. Ti-lastollisina menetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, Mann-Whitneyn testiä, Kruskall-Wallisin testiä, varianssianalyysia sekä lineaarista ja logistista regressioanalyysia. Tulokset Tapausten ja verrokkien välillä ei ollut eroa tules-vaivojen määrässä, mutta tapaukset kokivat vähemmän haittaa tules-vaivoista (p<.001). Koko tutkimusjoukossa naisilla oli enemmän tules-vaivoja kuin miehillä (p=.003) ja nuorimmilla oli enemmän tules-vaivoja kuin vähän vanhem-milla (Bonferroni korjaus p=.039). Koko tutkimusjoukossa työkyky ja maksimaalinen hapenot-tokyky olivat negatiivisesti yhteydessä tules-vaivojen määrään. Koko tutkimusjoukossa pa-rempi työkyky, parempi maksimaalinen hapenottokyky, parempi työn imu ja korkeampi ikä suojasivat ja ylipaino lisäsi riskiä kehonosakohtaisille tules-vaivoille. Tapauksilla parempi psyykkinen toimintakyky ja parempi työkyky suojasivat eri kehonosien tules-vaivoista johtu-valta haitalta. Kontrolleilla parempi elämänhallinta, istumatyö verrattuna raskaaseen fyysiseen työhön suojasivat, kun taas parempi maksimaalinen hapenottokyky lisäsi riskiä eri kehonosien tules-vaivoista johtuvalle haitalle. Pohdinta Työkyky, VO2max, ikä, ylipaino, työn imu, psyykkinen toimintakyky, työn fyysinen kuormit-tavuus ja elämänhallinta olivat tekijöitä, joilla näyttää olevan yhteyttä tules-vaivoihin tai niistä aiheutuvaan haittaan metsäteollisuuden työntekijöillä. Kuitenkin niillä työntekijöillä, joilla oli vähemmän sairauspoissaoloja, oli vähemmän koettua haittaa tules-vaivoista, vaikka oireiden määrässä ei ollut eroa. Tämän tutkimuksen perusteella työpaikoilla ja työyhteisöissä tulisi huo-mioida yhä paremmin tules-oireisiin liittyvä moninaisuus sekä työntekijöiden taustaan liittyvät tekijät, kun pyritään vähentämään tules-oireista johtuvia sairauspoissaoloja.fi
dc.description.abstractIntroduction There is contradictory information about connection and affecting factors of sickness absence and musculoskeletal disorders. Aim of this study was first to study connection between MSDs and disability due to them with sickness absence in Finnish forest industry employees. Also aim was to study explanatory factors for MSDs and for disability due to those. Methods The source population consisted of 636 forest industry employees in Finland, 140 were used as cases (sickness absence hours ≤1.5% during the past 6.5 years). Controls (140) were ran-domly selected from the source population (sickness absence hours >1.5%). In questionnaire it was asked prevalence musculoskeletal disorders (MSDs) and disability due to those in last 12 months, physical loading, maximal oxygen consumption (VO2max), psychological resources, working ability, work engagement and control of life. Response rate was 65 % of which 100 were in case group and 83 in control group. In statistical analysis it was used independent t-test, Mann-Whitney’s test, Kruskall-Wall’s test, analysis of variance and linear and logistic analysis of regression. Results There was no difference between case and control groups in amount of MSDs, but employees in case group reported less disability due to MSDs than in control group (p<.001). In hole study group women reported more MSDs than men (p=.003) and the youngest subjects re-ported those more than a bit older subjects (Bonferroni correction p=.039). In hole study group working ability and maximum take of oxygen seemed to be negatively in connect to the amount of MSDs. In hole study group better working ability, better VO2max, better work engagement and higher age protected and overweight increase the risk of MSDs in different part of the body. With cases better psychological resources, better working ability protected from disability due to MSDs in different body parts. With controls better VO2max increase the risk and other sedentary work compared to heavy manual work and better sense of coher-ence protected from the disability due to MSDs in different body parts. There wasn’t any ex-planatory factors for disability due to hand disorder or headache. Conclusion Working ability, VO2max, age, overweight, work engagement, psychological resources, physi-cal loading of work and sense of coherence had some connection to MSDs or disability due to MSDs in forest industry workers. Also those who had fewer sickness absence felt also less disability due to MSD than those who had more sickness absence, even there were no differ-ence between the amount MSDs. According to this study in workplaces and work communi-ties should be better taken into account the diversity associated with MSDs, as well as factors in relation to employee background, when the effort is to reduce sickness absences due to MSDs.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (66 s.)
dc.language.isofin
dc.language.isoeng
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othertules-vaivat
dc.subject.othermetsäteollisuus
dc.subject.othersairauspoissaolo
dc.subject.othermusculoskeletal disorders
dc.subject.otherforest industry
dc.subject.othersickness absence
dc.titleTules-vaivat ja niiden aiheuttama haitta metsäteollisuuden työntekijöillä : tapaus-verrokkitutkimus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201604232300
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineFysioterapiafi
dc.contributor.oppiainePhysiotherapyen
dc.date.updated2016-04-23T16:46:32Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50422
dc.subject.ysotuki- ja liikuntaelinten taudit
dc.subject.ysometsäteollisuus
dc.subject.ysosairauspoissaolot
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record