Matematiikka-ahdistus 8-luokkalaisilla : opettajan kyky tunnistaa luokkansa ahdistusoppilaat
Matematiikka-ahdistukseksi kutsutaan kielteisiä tunnereaktiota, joita osa ihmisistä kokee tilanteissa, jotka vaativat matemaattista päättelyä tai ongelmanratkaisua. Sen vaikutusten arvellaan olevan yhteiskunnallisesti ajatellen suurempia, kuin minkään muun matematiikan oppimisvaikeuden.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena matematiikka-ahdistuksen taso näkyy 8-luokkalaisten itsearvioinneissa, onko tyttöjen ja poikien välillä eroa, miten hyvin opettajat ovat kykeneviä tunnistamaan ahdistusoppilaat ryhmässään sekä onko opettajien arvioiden perusteella ahdistusoppilaiden määrissä eroa erityisopetuksessa käyneiden ja muiden oppilaiden välillä. Tutkittuja taustatekijöitä olivat lisäksi osallistuminen erityisopettajan pitämään pienryhmään ja tukiopetukseen, matematiikan etenemisnopeus, matematiikan tärkeäksi kokeminen, opettajan kannustus ja matematiikan ahdistavuus alakoulun 1–3 ja 4–6-luokilla. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja siihen osallistui 54 oppilasta ja heidän 3 opettajaansa.
Tutkimustuloksista nähtiin, että matematiikka-ahdistus on yleistä 8-luokkalaisilla. Noin viidesosa oppilaista kärsii voimakkaasta matematiikka-ahdistuksesta. Tässä tarkastelussa ei havaittu yhteyttä tyttöjen suurempaan ahdistuneisuuteen. Matematiikka-ahdistuksella havaittiin olevan yhteys alakouluaikaiseen, 4–6 –luokilla esiintyvään matematiikan ahdistavuuteen ja liian suureen etenemisnopeuteen. Matematiikka-ahdistuksella ja opettajan kannustuksella havaittiin negatiivinen yhteys.
Tutkimus osoitti yhteyden opettajien ja oppilaiden ahdistusarvioiden välillä. Opettajat kykenivät jossain määrin havaitsemaan oppilaiden matematiikka-ahdistuksen. Tunnistamatta jäi kuitenkin 58 prosenttia matematiikka-ahdistuneista oppilaista. Opettajien ahdistuneiksi arvelemat oppilaat ja myös ne jotka jäivät tunnistamatta, olivat pääsääntöisesti saaneet sekä tukiopetusta että osallistuneet erityisopettajan pitämään pienryhmään. Tulosten perusteella ei kuitenkaan pystytä sanomaan, ovatko opettajat arvioineet oppilaansa ahdis-tuneiksi sen perusteella, että he tarvitsevat oppimisessaan erityisopettajan tukea vai ovatko he aistineet oppilaan asenteen matematiikkaa kohtaan ja ohjanneet tämän siitä syystä pienryhmään.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5333]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Matematiikka-ahdistuksen, matematiikan minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen yhteydet toisiinsa
Leppänen, Ulla-Maija (2018)Tutkielman tavoitteena on tarkastella matematiikka-ahdistuksen ilmenemistä minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen kautta. Matematiikan oppimisen pulmien taustalla voi toimia matematiikka-ahdistus, jonka liikkeelle ... -
Matemaattisen minäpystyvyyden lähteiden yhteys matematiikka-ahdistukseen 2.-5.- luokkalaisilla oppilailla
Taskinen, Henna-Riikka; Ilveskero, Milja (2022)Matemaattisen minäpystyvyyden lähteiden yhteys matematiikka-ahdistukseen 2.–5.-luokkalaisilla oppilailla. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 43 sivua. Tutkimuksessa ... -
Lukemisahdistuksen yhteydet matematiikka-ahdistukseen, lukusujuvuuteen, sukupuoleen ja luokka-asteeseen
Tuomola, Emma (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin 2.–5. luokkalaisilla oppilailla esiintyy lukemisahdistusta ja onko lukemisahdistus yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Lisäksi selvitettiin, miten lukemisahdistus ... -
Laskustrategiaharjoittelun ja siihen integroidun minäpystyvyystuen vaikutus matematiikka-ahdistukseen hitailla laskijoilla
Ikonen-Luoma-aho, Aino (2022)Matematiikka-ahdistukseen liittyvä interventiotutkimus on ollut vähäistä, eikä vahvaan näyttöön perustuvia tuen keinoja ole ollut juurikaan tarjolla. Matematiikan suoriutumista näyttävät ennustavan matematiikka-ahdistus ... -
Matematiikan akateeminen minäkäsitys ja matematiikan taidot 3- ja 4-luokkalaisilla oppilailla
Sorkio, Susa (2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen matematiikan akateeminen minäkäsitys peruskoulun kolmas- ja neljäsluokkalaisilla oppilailla on. Lisäksi tarkasteltiin, onko sukupuoli yhteydessä matematiikan ...