VTS ja visuaalinen lukutaito : yhdysvaltalaisten käyttäjien näkemyksiä visuaalisesta lukutaidosta ja sen merkityksistä VTS-menetelmän osana

Abstract

Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millä tavalla VTS-menetelmän käyttäjät käsitteellistävät ja merkityksellistävät visuaalista lukutaitoa menetelmän käytössään. Tutkimuksen kohteena ovat seitsemän yhdysvaltalaisen luokanopettajan ja menetelmän kehittäjän näkemykset visuaalisesta lukutaidosta ja sen merkityksistä. Tutkimus kiinnittyy laadullisen tutkimuksen metodologiaan: aineiston keruu tehtiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti käyttäen sisällönanalyysia ja fenomenografiaa. Käyttäjien mukaan visuaalinen lukutaito on erilaisen, ajan myötä monimutkaistuvan visuaalisen materiaalin lukemista ja siitä kirjoittamista. Käyttäjien visuaalisessa lukutaidossa korostuivat fasilitaation käytänteet, kun taas oppijoiden visuaalista lukutaitoa lähestyttiin erilaisten taitojen ja niiden soveltamisen näkökulmasta. Visuaalista materiaalia käytettiin ymmärtämisen edistä-miseen sekä tiedon ja mielihyvän saamiseen. Visuaalisen lukutaidon käsitteellistys ei kertonut siitä, kuinka hyvin visuaalista lukutaitoa toteutettiin opetuksessa. Lisäksi yhtä vastaajaa lukuun ottamatta visuaalisen lukutaidon kehittäminen ei ollut ensisijaista menetelmässä. Visuaalisuudelle ja visuaaliselle lukutaidolle sen osana annettiin sekä välineellisiä että itseisarvollisia merkityksiä. Opetuksessa oppijan kokonaisvaltaisen kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeminen on keskeisempää kuin yksittäisen taidon, kuten visuaalisen lukutaidon, kehittäminen. Lisäksi visuaalinen lukutaito esteettisen kehityksen osana kietoutuu oppijan kielen kehitykseen. Jatkossa tämä kokonaisvaltaisuus ja taitojen kietoutuneisuus tulisi huomioida sekä pedagogiikassa että tutkimuksessa.

The purpose of this research is to investigate visual literacy from the perspective of VTS method. On this research, the views of seven American elementary teachers and the developer of the method are examined from the perspective of visual literacy. The way the research data was collected and analyzed (for example using phenomenography) follows the principles of qualitative research, even though the data collection was done by half-structured questionnaire. The research shows that visual literacy is reading of and writing about different visual material, which gets more complex over time. Users conceptualized their visual literacy through facilitation. Learner’s visual literacy was connected to multiple skills and to their adaptions. Visual material was used to develop understanding and to draw knowledge and pleasure from looking that material. The conceptualization of visual literacy did not tell how well visual literacy teaching was implemented in practice. Except for one user, developing visual literacy was not the number one priority of the method. Visuality, including visual literacy, was valued for itself and for its instrumental purposes. In teaching context, supporting the holistic development, growth and learning of learner is more important than developing specific skills, like visual literacy. Furthermore, learner’s aesthetic development and visual literacy are intertwined to language development. In future pedagogics and research, this holistic view and the intertwined nature of aesthetics, visual literacy and language development should be acknowledged.

Keywords: visual literacy, teaching methods, aesthetics, multimodality