Keski-ikäisten sosiaalisen verkostopääoman ja psyykkisen hyvinvoinnin rakenne ja yhteydet tietokoneen aktiivikäyttöön

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten sosiaalisen verkostopääoman ja psyykkisen hyvinvoinnin faktorirakennetta sekä faktoreiden ja niiden osa-alueiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin muodostuneiden sosiaalisen verkostopääoman ja psyykkisen hyvinvoinnin faktorien sekä niiden osa-alueiden, etenkin generatiivisuuden, yhteyksiä viikkotyötunteihin, liialliseen työskentelyyn ja tietokoneen käyttöön. Lopuksi tutkittiin toimiko sosiaalinen verkostopääoma mediaattorina tietokoneen aktiivikäytön ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä. Tutkimuksen aineistona oli Lea Pulkkisen 1968 aloittama Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus, josta käytettiin 42-vuotiailta (n=285) sekä 50-vuotiailta (n=271) kerättyjä tietoja. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, Pearsonin korrelaatiokertoimia, eksploratiivista faktorianalyysia sekä polkuanalyysiä. Tulosten mukaan psyykkisen hyvinvoinnin faktorille latautuivat onnellisuus, elämäntyytyväisyys, vähäinen depressio sekä psykologinen hyvinvointi. Sosiaalisen verkostopääoman faktorin muodos- tivat generatiivisuus, sosiaalisen pääoman laajuus ('bridging') ja läheisyys ('bonding') sekä sosiaali- nen tuki ja sosiaalinen hyvinvointi. Sosiaalinen verkostopääoma oli myönteisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Generatiivisuudella oli voimakkaita yhteyksiä sekä psyykkiseen hyvinvointiin että sosiaaliseen verkostopääomaan. Generatiivisuus oli yhteydessä myös kaikkiin ansiotyömuuttujiin ja kaikkiin ansiotyöhön liittyviin tietokoneen käytön muuttujiin. Tietokoneen käytöllä, jota mitattiin 42-vuotiaana tietokoneen käyttövuosina ja 50-vuotiaana tietokoneen käyttötunteina työasioiden hoitamiseen työajan ulkopuolella, oli yhteys viikkotyötunteihin ja liialliseen työskentelyyn 50-vuotiaana. Tietokoneen aktiivikäyttö liittyen ansiotyöhön oli myönteisesti yhteydessä hyvään sosiaalisen verkostopääomaan, mikä puolestaan kytkeytyi psyykkiseen hyvinvointiin. Sosiaalinen verkostopääoma toimi täydellisenä mediaattorina. Tämän tutkimuksen mukaan sosiaalinen verkostopääoma ja psyykkinen hyvinvointi ovat yhtey- dessä toisiinsa. Generatiivisuuden voimakas rooli keski-iässä ilmenee sen monista yhteyksistä psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaaliseen verkostopääomaan, ansiotyömuuttujiin sekä tietokoneen käyttöä mittaaviin muuttujiin. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että viikkotyötunnit ja erityisesti ansiotyöhön liittyvä tietokoneen käyttö työajan ulkopuolella ovat yhteydessä positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin sosiaalisen verkostopääoman välityksellä. Henkilökohtainen tietokoneen käyttö vaikuttaisi olevan vahvasti sidoksissa netissä pitkään olemiseen sekä löyhemmin ammattiasemaan ja tietokoneen käyttöön työasioiden hoitoon työajan ulkopuolella.