Tutkimuksen tarkoituksena oli saada kuva lapsen sosiaalisista taidoista ja niiden arvioinnista opettajien määrittelemänä. Pyrkimyksenä oli ymmärtää, miten opettajat kokemustensa pohjalta määrittelevät lasten sosiaaliset taidot ja niiden arvioinnin. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sosiaalisten taitojen tärkeydestä perusopetuksessa. Tutkimus oli laadullinen, fenomenologinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen sähköistä kyselylomaketta, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 30 alkuopetuksessa toimivaa luokanopettajaa tai erityisopettajaa. Harkinnanvarainen otoksen kriteerinä oli opettajan omakohtainen kokemus lapsen sosiaalisista taidoista ja niiden arvioinnista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan opettajat kuvasivat lapsen sosiaalisia taitoja empatian ja ryhmässä toimimisen taitojen näkökulmista. Empatia nähtiin kykynä asettua toisen ihmisen asemaan ja ottaa toiset ihmiset huomioon. Ryhmässä toimimisen taidot jakaantuivat vuorovaikutukseen ja yksilöön liittyviin tekijöihin. Opettajat kuvasivat lapsen sosiaalisten taitojen arviointia kontekstisidonnaisen arvioinnin, arviointivälineiden ja arvioinnin yhteistyön ulottuvuuksien näkökulmista. Opettajien kuvaukset lapsen sosiaalisista taidoista sisälsivät sekä konkreettisen toiminnan kuvausta, että ajatteluun ja tunteisiin liittyvien prosessien kuvausta. Näin voitiin ajatella opettajien käsittävän sosiaaliset taidot paljon syvällisempänä ilmiönä, sosiaalisena kompetenssina. ... The purpose of this study was to gain an understanding of children’s social skills and to investigate how teachers assess those skills. We attempt to shed light on the importance of social skills in education. The data for this qualitative, phenomenological study was collected using an electronic questionnaire which consisted of open-ended questions. The 30 respondents were teachers and special teachers working in early education. There was a discretionary criterion in the selection of the participants – the respondents had had personal experience in assessing children’s social skills. The method used to analyse the data was qualitative content analysis. The study reveals that the teachers based their definition of children’s social skills on both empathy and the ability to work as part of a group. Empathy was seen as the ability to put oneself in someone else’s position and to take others into consideration. Skills needed in group work were considered twofold: communication and the factors related to the individual. The teachers described the assessment of children’s social skills from three points of view – contextbound assessment, tools used for the assessment and the dimensions of the cooperation in the process of the assessment. The teachers’ descriptions portrayed both practical activity as well as processes requiring thinking and managing of emotions. Thus it can be argued that teachers consider social skills as a more profound phenomenon, social competence. ...

sosiaaliset taidot sosiaalisten taitojen arviointi sosiaalinen kompetenssi koulu opetussuunnitelma arviointi opetussuunnitelmat