Pioneerit, vakoilijat ja kadonnut isä : Silvia Rannamaan romaanin Kadri neuvostokulttuurin ilmiöiden kääntäminen virosta suomeksi

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on virolaiskirjailija Silvia Rannamaan romaanin Kadri suomennosprosessin analysointi ja arviointi. Kadri ilmestyi Neuvosto-Virossa vuonna 1959. Savukeidas Kustannus julkaisi suomennokseni kirjasta syksyllä 2014 nimellä Kadrin päiväkirja. Teos on päiväkirjamuotoon kirjoitettu juonellinen kertomus 13-14-vuotiaan puoliorvon tytön kasvusta ja kehityksestä sodanjälkeisessä Tallinnassa. Keskityn tutkimuksessani tarkastelemaan termejä, ilmauksia ja ilmiöitä, jotka Suomesta käsin liitetään neuvostokulttuuriin. Tutkielmani teoreettinen tausta on monitieteellinen; se koostuu käännöstieteestä sekä kirjallisuushistoriallisesta ja kirjallisuussosiologisesta tutkimuksesta. Sovellan käännöstieteessä esitettyjä metodeja käännösprosessini ja sen sisältämien käännösvalintojen analysoinnissa. Käytän kirjallisuushistoriallista tutkimustietoa ymmärtääkseni romaanin ja sen suomennostyön erityispiirteitä. Kirjallisuussosiologiasta haen tukea kokemukselleni, että kääntäjä tarvitsee ratkaisujensa tueksi yhteiskunnallista taustatietoa romaanin lähtökulttuurista. Oleellisia käsitteitä tutkimuksessa ovat käännös, lähtöteksti, lähtökieli, kohdeteksti, kohdekieli, käännösstrategia, käännösmetodi, käännösongelma ja realia. Esittelen tutkielmassa Kadrin käännösprosessin vaiheet omakohtaisesti: tutustuminen teokseen sekä Viron kirjallisuushistoriaan ja yleiseen historiaan, realioiden listaaminen, käännöksen tavoitteen ja tavoitellun lukijatyypin määrittely, suomennostyö, käytettyjen käännösmetodien analysointi. Vaiheiden arvioinnissa käytän itsereflektiota. Käännösmetodien analyysistä selviää, että Kadrin päiväkirjan yksittäisten realioiden ja nimettävien teemojen yleisin käytetty metodi on ”lisäys tekstin ulkopuolella”. Se tarkoittaa, yhteiskunnallisen kontekstin selittämistä käännökseen liitetyissä takakansitekstissä, jälkisanoissa, kuvateksteissä ja sanastossa. Toiseksi yleisin käännösmetodi on ”selittävä käännös” ja kolmanneksi yleisin ”käännöslaina”. Käännösprosessin analyysi tuo ilmi, että kääntäjä käyttää yhteiskunnallista taustatietoa käännösratkaisuja tehdessään ja että käännösprosessin tarkastelussa tulevat tarpeen usean tutkimusalan termit ja näkökulmat.