Översättningsanalys av repliker i Henning Mankells tre romaner 'Hundarna i Riga', 'Mannen som log' och 'Innan frosten'
Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena on tutkia repliikkien käännöksiä kolmesta Henning Mankellin romaanista. Tarkemmin sanottuna tutkimme kuinka hyvin tai huonosti muotoiltuja käännetyt repliikit ovat ja minkä tyyppisiä poikkeamia niissä on. Olemme myös ottaneet huomioon ne tapaukset, joissa kääntäjät ovat onnistuneet hyvin. Lisäksi vertaamme kääntäjiä toisiinsa. Tutkimusmateriaalimme koostui kolmesta Henning Mankellin romaanista ja niiden suomenkielisistä käännöksistä. Nämä romaanit olivat Riian verikoirat (Hundarna i Riga), Hymyilevä mies (Mannen som log) ja Ennen routaa (Innan frosten). Tutkimusmenetelmänä käytimme lähinnä kvalitatiivista analyysia sekä kvantitatiivisia menetelmiä sen tukena.
Tulostemme mukaan käännöksissä oli erityyppisiä poikkeamia. Näitä olivat esim. poikkeavat sanavalinnat tai sanonnat, aikamuotomuutokset ja tarpeettomat poistot. Kääntäjät olivat enimmäkseen ottaneet huomioon idiomaattiset ilmaukset, sillä esimerkeissämme oli tapauksia, joissa kääntäjät olivat käyttäneet sopivia idiomaattisia ilmaisuja käännösvastineina, mutta löysimme myös käännöksiä, joissa oli käytetty epäidiomaattisia käännösvastineita. Käännöksissä oli paljon aikamuotomuutoksia, joista osa oli tarpeettomia, mutta enimmäkseen ne olivat sopivia tai suorastaan välttämättömiä esim. kieliopillisista syistä. Kääntäjät onnistuivat parhaiten sopivien aikamuoto- tai tapaluokkamuutosten tekemisessä, virkkeiden erottelussa ja/tai yhdistelyssä, kielellisten elementtien lisäämisessä sekä ilmaisuvaihdosten käyttämisessä. Kaikilla kolmella kääntäjällä oli erityyppisiä poikkeamia, vaikka heillä kaikilla oli eniten tapauksia poikkeavat sanavalinnat tai sanonnat -kategoriassa. Kääntäjistä Markku Mannila (Hymyilevä mies) onnistui parhaiten, sillä ero sopivien ja epäsopivien poikkeamien kokonaismäärässä oli hänellä pienin. Myös kääntäjien välillä oli merkittäviä eroja. Arja Gothoni (Riian verikoirat) oli uskollisimmin noudattanut lähdetekstiä eikä ollut tehnyt niin paljon muutoksia kuin muut kääntäjät. Lisäksi ero Gothonin ja Laura Jänisniemen (Ennen routaa) välillä oli hyvin selkeä. Jänisniemellä oli lähes neljä kertaa enemmän sopivia poikkeamia kuin Gothonilla. Ero Jänisniemen ja Mannilan välillä oli sen sijaan melko pieni.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29378]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Wolmar Schildt suomentajana
Lönnroth, Harry; Laukkanen, Liisa (Suomen kielen seura, 2023)Tässä katsauksessa olemme tarkastelleet Wolmar Schildtiä suomennoskirjallisuuden ja suomennetun tietokirjallisuuden kontekstissa. Erityinen mielenkiintomme on kohdistunut häntä käsittelevään kirjallisuuteen sekä hänen ... -
Pioneerit, vakoilijat ja kadonnut isä : Silvia Rannamaan romaanin Kadri neuvostokulttuurin ilmiöiden kääntäminen virosta suomeksi
Ljokkoi, Anniina (2016)Tutkimuksen tavoitteena on virolaiskirjailija Silvia Rannamaan romaanin Kadri suomennosprosessin analysointi ja arviointi. Kadri ilmestyi Neuvosto-Virossa vuonna 1959. Savukeidas Kustannus julkaisi suomennokseni kirjasta ... -
A kétnyelvűség lenyomatai : Célnyelvi interferenciák Terézia Mora Das Ungeheuer című regényében és magyar fordításában
Nádori, Lídia (University of Novi Sad, 2018)The German writer Terézia Mora (1971) grew up with a double, Hungarian-German linguistic identity. She reflects on her own bilingualism in many ways, also on the micro level of the text. How can this linguistic duality be ... -
Työnkuvan muutos : kääntäjästä jälkieditoijaksi
Latomaa, Sirkku; Nurminen, Mary (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2022)Konekäännösten laatu on parantunut huomattavasti vuosien mittaan. Erityisen suuri harppaus otettiin vuonna 2016, jolloin tekoälyteknologian uusinta sukupolvea edustava, syviä neuroverkkoja hyödyntävä NMT (neural machine ... -
Översättning av skönlitteratur i den svenska översättningen av Lauri Viitas Moreeni
Jukkala, Kerttu (2019)Tämän laadullisen tutkielman tarkoitus on vertailla Lauri Viidan kaunokirjallista teosta Moreeni (1950) ja Nils-Börje Stormbomin tekemää ruotsinkielistä käännöstä samasta kirjasta. Tarkoituksenani on selvittää ...