Yksinäisyyden kokeminen nuoruusiässä : WHO-Koululaistutkimus
Maiju Perälä (2015). Yksinäisyyden kokeminen nuoruusiässä. WHO-Koululaistutkimus. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 93 s., 9 liitettä.
Nuorten koettua yksinäisyyttä on tärkeää selvittää, jotta tunnistetaan tekijöitä jotka ovat yhteydessä nuorten henkiseen pahoinvointiin, ja osataan puuttua yksinäisyyden kokemiseen varhaisessa vaiheessa. Nuoruudessa yksinäisyyden kokeminen on yleisempää kuin muissa elämänkulun vaiheissa. Pro gradu -tutkielmassani selvitin yksinäisyyden kokemisen yleisyyttä 13- ja 15vuotiailla pojilla ja tytöillä. Lisäksi tutkimuksessani tarkasteltiin ystävyyssuhteiden, itsetunnon ja perheeseen liittyvien tekijöiden yhteyttä yksinäisyyden kokemiseen yläkouluikäisillä.
Aineistonani oli WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2010 Suomen aineisto. 13- ja 15-vuotiaat nuoret (n=4624) vastasivat anonyymisti kyselylomakkeeseen koulun oppitunnilla. Ystävyyssuhteiden, itsetunnon ja perhetekijöiden yhteyttä nuorten yksinäisyyden kokemiseen selvitettiin ristiintaulukoinnilla. Yhteyksien tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin khiin neliötestillä. Ystävyyssuhteiden laatua kuvaavista tekijöistä muodostettiin faktorianalyysin perusteella summamuuttujat erikseen pojille ja tytöille. Yksinäisyyden yhteyttä yksilöllisiin ja perheeseen liittyviin tekijöihin tarkasteltiin binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla.
Sukupuolten välillä oli eroa yksinäisyyden kokemisessa, sillä tytöt kokivat poikia yleisemmin itsensä usein yksinäisiksi. 15-vuotiaat tytöt raportoivat 13-vuotiaita yleisemmin yksinäisyyden kokemuksia, pojilla vastaavaa ikäryhmien välistä eroa ei havaittu. Pojat arvostivat ystävien olemassaoloa, kun taas tytöt sitä, että ystävät osoittivat välittämistä ja läsnäoloa. Pojilla havaittiin yhteys myös ystävien lukumäärän ja yksinäisyyden kokemisen välillä, mitä vähemmän pojilla oli ystäviä sitä yleisemmin he kokivat itsensä yksinäisiksi. Myös huono itsetunto oli yhteydessä nuorten yksinäisyyden kokemiseen, tytöillä tämä oli yleisempää kuin pojilla. Uusperheessä asuvilla nuorella oli ydinperheen nuoreen verrattuna suurempi riski kokea yksinäisyyttä. Keskinkertainen tai huono kiintymyssuhteen laatu äitiin oli yhteydessä nuoren usein kokemaan yksinäisyyteen.
Nuorten yksinäisyyden kokemista selittivät yksilölliset ja perheeseen liittyvät taustatekijät. Koska nuoret viettävät eniten aikaa koti- ja kouluympäristössä, sekä vanhempien että opettajien on hyvä tarkkailla yläkouluikäisen nuoren hyvinvointia, ja kehittää keinoja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä varhaisessa vaiheessa. Tunnetaitojen ja vuorovaikutustaitojen hallitseminen auttavat nuorta toimimaan perheympäristössä ja solmimaan ystävyyssuhteita, tässä koululla on tärkeä opetus- ja kasvatusvastuu perheen rinnalla.
Avainsanat: yksinäisyys, nuoret, ystävät, perhe
...
Maiju Perälä (2015). Experiencing Loneliness in Adolescence. HBSC Study. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in health education, 93 pages, 9 appendices.
It is important to study the experience of loneliness of adolescents and the factors related to it in order to develop the promotion of mental health of adolescents. Experiencing loneliness is more common in adolescence than in other stages of the lifespan. In this thesis I studied the prevanlence of experiencing loneliness in 13- and 15-year-old boys and girls. In addition, I examined the connection between factors related to friendships, self-esteem and family, and the experience of loneliness of adolescents in Finnish upper comprehensive school.
The data were the Finnish Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study of 2010. 13- and 15-year-old adolescents (n=4624) had anonymously answered to a questionnaire during a class during schoolday. The connection between friendships, self-esteem and family factors, and the experience of loneliness of adolescents was studied with cross tabulation. The statistical significance of the connections was studied with a chi-square test. The sum of the variables was formed separately for boys and girls from the factors describing the quality of friendships based on factor analysis. The connection between loneliness, and individual factors and family-related factors was studied with the help of binary logistic regression analysis.
The study showed differences between the gender in experiencing loneliness, as girls experienced loneliness more often than boys. 15-year-old girls reported experiences of loneliness more commonly than 13-year-old girls, whereas no age group differences were observed with boys. Boys valued the existence of friends, while girls appreciated the fact that friends showed care and presence. A connection between the number of friends and experiencing loneliness was observed with boys: the less friends boys had, the more lonely they felt. Low self-esteem was also connected with the experience of loneliness of adolescents, which was more common with girls than boys. Adolescents in blended families were in higher risk of experiencing loneliness than adolescents in nuclear families. Mediocre or poor maternal bond was linked with a frequent experience of loneliness of adolescents.
Individual and family-related factors explained the experience of loneliness of adolescents. Because adolescents spend most of their time in home and school environments, both parents and teachers should observe the well-being of adolescents in upper comprehensive school and intervene for example in loneliness at an early stage. Good emotional and communication skills helps the adolescent to form friendships. School has an important educational responsibility besides the family to develop school-aged children`s emotional and social skills.
Key words: loneliness, adolescents, friends, family
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Fyysisen aktiivisuuden yhteys kaverisuhdeongelmiin ja prososiaaliseen käyttäytymiseen yläasteikäisillä nuorilla
Hautala, Harri (2017)Hautala, Harri. 2017. Fyysisen aktiivisuuden yhteys kaverisuhdeongelmiin ja prososiaaliseen käyttäytymiseen yläasteikäisillä nuorilla. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ... -
Psykologisen joustamattomuuden yhteys yksinäisyyden kokemuksiin siirtymässä peruskoulusta toisen asteen opintoihin
Jormanainen, Annina; Kalttila, Kaisa (2024)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhdeksännen luokan psykologisen joustamattomuuden yhteyksiä toisen asteen opintojen alussa koettuihin yksinäisyyden kokemuksiin. Lisäksi selvitettiin ystävyyssuhteen laadun ... -
The Association between Loneliness, Mental Well-Being, and Self-Esteem among Adolescents in Four Nordic Countries
Lyyra, Nelli; Thorsteinsson, Einar Baldvin; Eriksson, Charli; Madsen, Katrine Rich; Tolvanen, Asko; Löfstedt, Petra; Välimaa, Raili (MDPI AG, 2021)Positive mental health is central to adolescent well-being. The present study examines the prevalence of loneliness and positive mental health indicators (mental well-being and self-esteem) in four Nordic countries and ... -
Sosioekonomisen aseman yhteys nuorten itsetuntoon : WHO-Koululaistutkimus
Korpela, Kaisa-Reetta (2014)Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 7- ja 9-luokkalaisten suomalaisten tyttöjen ja poikien sosioekonomisen aseman yhteyttä itsetuntoon sekä saada tietoa tyttöjen ja poikien itsetunnon tasosta. Tavoitteena ... -
Physical activity of adolescents with long term illnesses or disabilities in reference to ICF personal factors
Ng, Kwok (University of Jyväskylä, 2016)Participation and activities are important for adolescents’ functioning and health. This is in line with the World Health Organisation’s International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Main ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.