Yksinäisyyden kokeminen nuoruusiässä : WHO-Koululaistutkimus

Abstract

Maiju Perälä (2015). Yksinäisyyden kokeminen nuoruusiässä. WHO-Koululaistutkimus. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 93 s., 9 liitettä.

Nuorten koettua yksinäisyyttä on tärkeää selvittää, jotta tunnistetaan tekijöitä jotka ovat yhteydessä nuorten henkiseen pahoinvointiin, ja osataan puuttua yksinäisyyden kokemiseen varhaisessa vaiheessa. Nuoruudessa yksinäisyyden kokeminen on yleisempää kuin muissa elämänkulun vaiheissa. Pro gradu -tutkielmassani selvitin yksinäisyyden kokemisen yleisyyttä 13- ja 15vuotiailla pojilla ja tytöillä. Lisäksi tutkimuksessani tarkasteltiin ystävyyssuhteiden, itsetunnon ja perheeseen liittyvien tekijöiden yhteyttä yksinäisyyden kokemiseen yläkouluikäisillä.

Aineistonani oli WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2010 Suomen aineisto. 13- ja 15-vuotiaat nuoret (n=4624) vastasivat anonyymisti kyselylomakkeeseen koulun oppitunnilla. Ystävyyssuhteiden, itsetunnon ja perhetekijöiden yhteyttä nuorten yksinäisyyden kokemiseen selvitettiin ristiintaulukoinnilla. Yhteyksien tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin khiin neliötestillä. Ystävyyssuhteiden laatua kuvaavista tekijöistä muodostettiin faktorianalyysin perusteella summamuuttujat erikseen pojille ja tytöille. Yksinäisyyden yhteyttä yksilöllisiin ja perheeseen liittyviin tekijöihin tarkasteltiin binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla.

Sukupuolten välillä oli eroa yksinäisyyden kokemisessa, sillä tytöt kokivat poikia yleisemmin itsensä usein yksinäisiksi. 15-vuotiaat tytöt raportoivat 13-vuotiaita yleisemmin yksinäisyyden kokemuksia, pojilla vastaavaa ikäryhmien välistä eroa ei havaittu. Pojat arvostivat ystävien olemassaoloa, kun taas tytöt sitä, että ystävät osoittivat välittämistä ja läsnäoloa. Pojilla havaittiin yhteys myös ystävien lukumäärän ja yksinäisyyden kokemisen välillä, mitä vähemmän pojilla oli ystäviä sitä yleisemmin he kokivat itsensä yksinäisiksi. Myös huono itsetunto oli yhteydessä nuorten yksinäisyyden kokemiseen, tytöillä tämä oli yleisempää kuin pojilla. Uusperheessä asuvilla nuorella oli ydinperheen nuoreen verrattuna suurempi riski kokea yksinäisyyttä. Keskinkertainen tai huono kiintymyssuhteen laatu äitiin oli yhteydessä nuoren usein kokemaan yksinäisyyteen.

Nuorten yksinäisyyden kokemista selittivät yksilölliset ja perheeseen liittyvät taustatekijät. Koska nuoret viettävät eniten aikaa koti- ja kouluympäristössä, sekä vanhempien että opettajien on hyvä tarkkailla yläkouluikäisen nuoren hyvinvointia, ja kehittää keinoja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä varhaisessa vaiheessa. Tunnetaitojen ja vuorovaikutustaitojen hallitseminen auttavat nuorta toimimaan perheympäristössä ja solmimaan ystävyyssuhteita, tässä koululla on tärkeä opetus- ja kasvatusvastuu perheen rinnalla.

Avainsanat: yksinäisyys, nuoret, ystävät, perhe

Maiju Perälä (2015). Experiencing Loneliness in Adolescence. HBSC Study. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in health education, 93 pages, 9 appendices.

It is important to study the experience of loneliness of adolescents and the factors related to it in order to develop the promotion of mental health of adolescents. Experiencing loneliness is more common in adolescence than in other stages of the lifespan. In this thesis I studied the prevanlence of experiencing loneliness in 13- and 15-year-old boys and girls. In addition, I examined the connection between factors related to friendships, self-esteem and family, and the experience of loneliness of adolescents in Finnish upper comprehensive school.

The data were the Finnish Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study of 2010. 13- and 15-year-old adolescents (n=4624) had anonymously answered to a questionnaire during a class during schoolday. The connection between friendships, self-esteem and family factors, and the experience of loneliness of adolescents was studied with cross tabulation. The statistical significance of the connections was studied with a chi-square test. The sum of the variables was formed separately for boys and girls from the factors describing the quality of friendships based on factor analysis. The connection between loneliness, and individual factors and family-related factors was studied with the help of binary logistic regression analysis.

The study showed differences between the gender in experiencing loneliness, as girls experienced loneliness more often than boys. 15-year-old girls reported experiences of loneliness more commonly than 13-year-old girls, whereas no age group differences were observed with boys. Boys valued the existence of friends, while girls appreciated the fact that friends showed care and presence. A connection between the number of friends and experiencing loneliness was observed with boys: the less friends boys had, the more lonely they felt. Low self-esteem was also connected with the experience of loneliness of adolescents, which was more common with girls than boys. Adolescents in blended families were in higher risk of experiencing loneliness than adolescents in nuclear families. Mediocre or poor maternal bond was linked with a frequent experience of loneliness of adolescents.

Individual and family-related factors explained the experience of loneliness of adolescents. Because adolescents spend most of their time in home and school environments, both parents and teachers should observe the well-being of adolescents in upper comprehensive school and intervene for example in loneliness at an early stage. Good emotional and communication skills helps the adolescent to form friendships. School has an important educational responsibility besides the family to develop school-aged children`s emotional and social skills.

Key words: loneliness, adolescents, friends, family