Palautetta palautteesta : arvostelupalveluiden palautepuheen tarkastelua

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan arvostelupalveluiden kielenkäyttöä palautepuheessa. Aineisto koostuu viiden arvostelupalvelun antamasta kirjallisesta palautteesta neljälle kaunokirjalliselle tekstille. Tutkimuksessa tehtiin neljä erilaista analyysia: tutkittiin sisällönanalyysin avulla arvostelupalvelujen palautteiden muotoilutapoja, rooleja ja tyyliä. Analyyttisen diskurssianalyysin avulla tutkittiin millaisia retorisia keinoja arvostelupalvelut käyttivät argumenttinsa vahvistamiseksi. Palautepuheesta etsittiin arvostelupalvelukohtaisia diskursseja, sekä yhteistä, hegemonisen aseman saanutta diskurssia. Lisäksi analysoitiin palautteiden aloitusten ja lopetusten kielenkäyttöä. Kullakin analyysillä vastattiin yhteen tutkimuskysymykseen.

Työhypoteesi, arvostelupalveluiden palautepuheessa oli merkittäviäkin keskinäisiä eroja, näytti toteutuvan kaikissa analyyseissä siten, AP1:n palautepuhe poikkesi muista arvostelupalveluista merkittävästi. AP1 käytti palautepuheessaan eniten negatiivisia evaluaatioita, hänen tyylinsä oli autoritaarinen ja neuvova, ja roolinsa kriitikko. Muut arvostelupalvelut käyttivät eniten reflektiivisiä kommentteja, heidän tyylinsä oli analyyttinen, ja heidän roolikseen muodostui lukija kokemustensa jakajana.

Retorisia keinoja palautepuheessaan käytti eniten kaksi arvostelupalvelua (AP1 ja AP2), muut arvostelupalvelut käyttivät niitä vähemmän. AP1 vahvisti argumenttejaan eniten vaihtoehdottomalla tosiasiapuheella, kategorioilla hän suhtautui kriittisesti tekstiin. AP2 käytti eniten kategorioita, joilla hän osoitti positiivista suhtautumista tekstiin.

AP1:n palautepuhetta hallitsivat vähättelevät, pejoratiiviset, jopa poleemiset ilmaisut. AP1 ottaa itselleen terävänäköisen tietäjän position, josta käsin hän haastaa ja syyllistää kirjoittajaa. AP1:n hallitseva, autoritaarinen ja haastava tyyli on luettavissa jo palautteiden aloituksissa ja lopetuksissa, kun muiden arvostelupalveluiden kannustava, vuorovaikutteinen, positiivinen ja kunnioittava suhtautuminen näkyy näissä.

AP1:n kriittistä ja vähättelevää palautepuhetta voi kutsua tappajapalautteeksi ja tyyliä vahvan autoritaariseksi, kun muiden arvostelupalveluiden tyyliä kuvaa vuorovaikutteisuus.