Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, millaisia ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla kirjoitetuista teksteistä annettu palaute herättää lukiolaisissa. Palautekokemusten perusteella tarkastelen, millaista palautetta lukiolaiset ovat kirjoitelmistaan saaneet, miten palaute muotoillaan, mihin sisältöihin siinä keskitytään ja onko palautteesta ollut kirjoittajille hyötyä. Erityisen tärkeää on mielestäni ottaa selville, millaisia toiveita kirjoittajilla on palautteen suhteen eli millainen palaute auttaa ja millaista palautetta on vaikea hyödyntää.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu 75 lukiolaisen vapaamuotoisesta kirjoitelmasta. Opiskelijat pohtivat palautekokemustensa lisäksi omia käsityksiään siitä, millaista on hyödyllinen palaute. Analyysissäni hyödynnän aikaisempia tutkimuksia kirjoittamisen palautteenannosta, erityisesti kirjallisesta
palautteesta, sekä palautteen vastaanottamisesta. Palautteen analyysi perustuu Straubin ja Lunsford
in (1995) malliin, joka tarkastelee kirjallista palautetta sisällön, muotoilun ja tyylin pohjalta. Palautteen hyödyntämistä ja vastaanottamista ovat tutkineet muun muassa Nugrahenny (2007) ja Wiltse (2002). Connorsin ja Lunsfordin (1993)
tutkimuksen avulla vertailen kirjoittamisen opettajien kirjallisen palautteen sisältöjä. Lukiolaisten ajatuksia ja toiveita analysoin laadullisen sisällönanalyysin avulla teemoittelemalla ja luokittelemalla niitä sekä vertailemalla näkemyksiä aikaisempiin tutkimuksiin.
Lukiolaisten kokemusten perusteella palaute herättää kirjoittajissa niin ilon, onnistumisen kuin epäonnistumisen ja ärsytyksenkin tunteita. Hyödyllinen palaute on tarkkaa, tarjoaa konkreettisia neuvoja ja osoittaa selkeästi tekstin ongelmat ja vahvuudet. Kirjoittaja haluaa tietää rehellisesti, missä hän on onnistunut ja miten hän pystyisi kehittämään tekstiään. Aito ja kriittinen palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan, mitä sisältöjä parantamalla hän voi saavuttaa paremman arvosanan. Arvioidusta tekstistä annetun palautteen tulee perustella myös mahdolliset
pistevähennykset. Lukiolaiset toivoivat erityisesti palautetta tekstinsä sisällöstä ja siitä, ovatko kirjoittajan esittämät havainnot oikeilla raiteilla. Opettajan toivottiin korjaavan oikeinkirjoitusvirheet ja merkkaavan onnistuneet havainnot ja sananvalinnat heti tekstin viereen marginaaleihin. Sisältöön kohdistuva palaute koettiin hyödyllisempänä kuin pelkkä kielen ja rakenteen kommentointi. Opettaja antaa palautetta usein kirjallisesti kirjoitelman lopussa, mitä pidettiin hyvänä palautteen antamisen tapana. Onnistunut palaute antaa keinoja korjata ja muokata tekstiä ja kertoo, miten kirjoittaja on onnistunut. Kirjoitustaitojen kehittymisen kannalta motivointi ja kannustaminen koettiin ensiarvoisen tärkeäksi.
...
