Pesäpallon lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia pesäpallossa vaadittavia ominaisuuksia ja valmentautumista. Ravinto-osuus käsittelee tärkeimmät perusperiaatteet, jotka lajin kannalta ovat tärkeitä. Tutkimus sisältää valmennuksen ohjelmointia ja miten se tulisi suunnitella joukkueurheilussa. Lisäksi käydään myös läpi lajin nykyistä tilannetta Suomessa ja lajin valmennusjärjestelmää. Pesäpallon alkuvaiheet. Pesäpallon isänä pidetään Lauri Pihkalaa, joka kehitti kuningaspallo nimisestä lyöntipelistä pesäpallon. Vuodesta 1922 lähtien pelattu pesäpallo on kasvanut vuosien saatossa yhdeksi seuratuimmaksi pallopeliksi Suomessa. Miesten superpesis on neljänneksi seuratuin palloilusarja ja naisten superpesis ylivoimaisesti seuratuin naisten palloilusarja. Huippu- urheilun lisäksi pesäpallolla on merkittävä rooli suomalaisessa koululiikunnassa. Fyysiset ja psyykkiset vaatimukset. Pesäpallo on pääosin nopeus-, nopeusvoima- ja nopeuskestävyyslaji. Vaikka voidaan puhua teholajista, ei peruskestävyyttä voi unohtaa, sillä pesäpallo ottelun keskimääräinen kesto on kaksi tuntia ja 15 minuuttia. Peruskestävyyden lisäksi pelaajilta vaaditaan myös hyvää nopeuskestävyyttä. Pesäpallossa vaaditaan myös psyykkistä vahvuutta. Jokainen lajisuoritus tehdään ikään kuin huomio keskitettynä yksilöön, joten hyvä paineensietokyky on välttämätön. Valmentautuminen / harjoittelu. Pesäpallossa harjoittelukausi kestää lähes 2/3 koko vuodesta, joten sen maksimaalinen hyödyntäminen on tärkeää. Vaikka harjoittelun ohjelmoinnissa tulee olla selkeät pääpainoalueet, tulisi harjoittelu suunnitella yksilön tarpeiden pohjalta. Pesäpalloilijan harjoittelu voidaan jakaa lajiharjoitteluun, voimaharjoitteluun, nopeus- ja kestävyysharjoitteluun, liikkuvuusharjoitteluun ja lihashuoltoon. Ravinto. Oikeanlainen ravinto ja nesteiden nauttiminen mahdollistaa hyvän suorituskyvyn urheilussa. Pallopelin rasitustasoa kuvataan yleensä kohtuulliseksi ja suositusten mukaan hiilihydraatteja tulisi saada 6-10 g /kg vuorokaudessa. Pesäpallo on pääosin nopeus- voimalaji, jolloin proteiinin tarve on 1-2 g / kg vuorokaudessa. Kesällä lämpötilat voivat olla korkealla, joten nesteiden nauttiminen on myös tärkeää. Nesteen tarve levossa on 2-3 l vuorokaudessa, mutta kovassa harjoituksessa nesteen menetys voi olla jopa 4 l tunnissa. Lajin tila. Huippu-urheilun lisäksi pesäpallolla on suuri merkitys koululiikunnassa. Pesäpallo kuuluu kolmen suosituimman lajin joukkoon yhdeksäsluokkalaisten mielestä ja juniorijoukkueiden määrät ovat olleet vahvassa nousussa koko ajan.