dc.contributor.advisor | Koskela, Esa | |
dc.contributor.advisor | Siitari, Heli | |
dc.contributor.author | Vilppola, Mirva | |
dc.date.accessioned | 2015-12-10T22:10:05Z | |
dc.date.available | 2015-12-10T22:10:05Z | |
dc.date.issued | 2015 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1505776 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48049 | |
dc.description.abstract | Ihmistoiminta on joko suoraan tai välillisesti aiheuttanut useiden lajien populaatioiden taantumisen ja jopa sukupuuton. Eläinten tarhauksen ja kasvatustoiminnan avulla pyritään säilyttämään lajin kanta elinvoimaisena vapauttamalla tarhassa kasvatettuja yksilöitä luontoon. Tarhaolosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljon luonnonoloista, jolloin valintapaineet ovat erilaiset kuin luonnossa. Jos tarhaus jatkuu useita sukupolvia, yksilöt sopeutuvat tarhaolosuhteisiin, jolloin ne voivat poiketa villeistä alkuperäisyksilöistä. Suomessa peltopyy (Perdix perdix) on yksi maatalousympäristön muutoksen seurauksena taantunut laji. Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut Suomen peltopyykannan hoitosuunnitelman, jonka tavoitteena on palauttaa elinvoimainen peltopyykanta alueille, joilla se on ennen ollut yleinen. Peltopyykantaa pyritään vahvistamaan parantamalla elinympäristöjä sekä mahdollisesti istuttamalla tarhattuja yksilöitä sopiville alueille. Pro gradu -työni tarkoituksena oli selvittää, eroavatko poikasvaiheen pedonvälttämiskäyttäytyminen kahdella eri peltopyyn alalajilla. Tutkimuksessani vertailtiin Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän peltopyyn eli niin sanotun ”itäisen” alalajin (P. p. lucida) ja etelämpänä esiintyvän ”läntisen” alalajin (P. p. perdix) pedonvälttämiskäyttäytymistä avokenttäkokeen ja haukkakokeen avulla. Peltopyyn poikaset jaettiin ryhmiin ja poikasten käyttäytymistä tutkittiin näissä ryhmissä. Poikasryhmät testattiin kolmeen kertaan, jotta voitiin nähdä, kuinka poikasten käyttäytyminen kehittyy. Tulosteni perusteella itäiset poikasryhmät olivat aktiivisempia kuin läntiset. Kun poikaset olivat noin 1,5 kuukauden ikäisiä, alalajien välillä oli eroa haukkamalliin reagoimisessa: itäiset poikasryhmät hajaantuivat merkitsevästi enemmän kuin läntiset. Haukan lennettyä poikasten yli passiivisemmat läntiset poikasryhmät olivat myös jokaisella testauskerralla kauemmin paikoillaan kuin itäiset koeryhmät. Olisi tärkeää selvittää, onko itäisten poikasten suuremmasta aktiivisuudesta todellista hyötyä niiden selviytymiselle luonnossa. Tarvetta jatkotutkimuksille siis on, kun päätetään, vahvistetaanko itäisiä peltopyykantoja Suomessa tarhattujen yksilöiden istutuksilla. | fi |
dc.description.abstract | Human activity has either directly or indirectly caused decline and even extinction in the populations of several species. Captive breeding projects aim to maintain a viable population of the species by releasing captive-bred individuals into the wild. However, captive environments can differ a lot from natural habitats and the selection pressures on captive animals are different from those in the wild. If captive breeding continues for several generations, individuals adapt to the captive conditions, and differ from wild individuals. In Finland, the populations of grey partridges (Perdix perdix) have declined as a result of agricultural environmental change. The Ministry of Agriculture and Forestry has prepared a management plan for the populations of Finnish grey partridges. The plan aims to return viable populations of the grey partridges to areas where they have previously been common. Grey partridges are going to be restored to their natural habitats by improving the habitats and possibly releasing captive bred individuals into suitable areas. The purpose of my master's thesis was to find out if the anti-predator behaviour differs between two different subspecies of grey partridges, so called “eastern” subspecies (P. p. lucida) that is naturally found in Finland and “western” subspecies (P. p. perdix) that is naturally found further south. Chicks of grey partridges were divided into groups and their behaviour was repeatedly tested by using open-field tests and hawk tests at three different ages. According to my results the eastern chicks were more active than the western ones. When the chicks were about 1.5 months old, there were differences between subspecies in their responses to a hawk model. The eastern chicks scattered significantly more than the western ones. Also each testing time when the hawk model had flown over the chicks the more passive western ones remained in place for a longer period of time than the eastern ones. It would be important to find out whether the greater activity of the eastern chicks does have any real benefits for their survival in the wild. There is need for further studies when deciding whether we are going to build up the number of individuals of the eastern grey partridge in Finland by using captive-bred individuals or not. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (22 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | pedonvälttämiskäyttäytyminen | |
dc.title | Uudelleenistutuksien ongelmat : poikasten pedonvälttämiskäyttäytyminen kahdella tarhatulla peltopyyn (Perdix perdix) alalajilla | |
dc.title.alternative | Poikasten pedonvälttämiskäyttäytyminen kahdella tarhatulla peltopyyn (Perdix perdix) alalajilla | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201512113979 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ekologia ja evoluutiobiologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ecology and evolutionary biology | en |
dc.date.updated | 2015-12-10T22:10:05Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4011 | |
dc.subject.yso | peltopyy | |
dc.subject.yso | tarhaus | |
dc.subject.yso | poikaset | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |