Hauen (Esox lucius) ja ahvenen (Perca fluviatilis) lisääntyminen sekä poikasten esiintyminen, kasvu ja ulosvaellus kahdessa Merenkurkun rannikon pienvesistössä
Erityisesti karussa ja kivisessä Merenkurkussa pienetkin lisääntymiseen soveltuvat alueet, kuten fladat ja kluuvit, voivat olla merkittäviä kevätkutuisten kalojen, kuten Hauen (Esox lucius) ja ahvenen (Perca fluviatilis) poikastuotannon kannalta. Täten niihin kohdistuvilla rakentamis- tai muokkaustoimenpiteillä saattaa olla vaikutusta alueen kalakantoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta erityyppistä pienvesimuodostumaa etenkin hauen ja ahvenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueina. Lisäksi toisella kohteista selvitettiin VAKI-kalalaskurin soveltuvuutta kevätkutuisten kalalajien kutuvaelluksen seurantaan. Tutkimuskohteiden kutukalaston rakennetta hauen ja ahvenen osalta selvitettiin nousukalapyynnin saalisotoksista. VAKI-kalalaskurin aineistoa verrattiin nousukalapyynnin saaliisiin, jotta pystyttiin päättelemään laskurimenetelmän soveltuvuutta nousukalamäärien arviointiin. Poikasten esiintymistä, kasvua ja ulosvaellusta seurattiin erityisesti pienpoikasten pyyntiin kehitettyjen havaspyydysmenetelmien avulla. Kohteiden kutukalastojen rakenteessa havaittiin eroja ikä-, laji- ja sukupuolijakaumissa, joiden pääteltiin johtuvan mm. sisäänvaellusuomien rakenteellisista eroista sekä hauelle soveltuvien lisääntymisalueiden puutteesta. Tämä näkyi myös selkeänä erona hauen poikastiheyksissä kohteiden välillä. VAKI-laskuriaineiston perusteella kutukalojen vaellusaktiivisuuteen vaikuttivat valon määrä sekä veden lämpötila. Laskurin todettiin kuitenkin olevan soveltumaton kevätkutuisten kalojen tarkkojen nousumäärien arviointiin. Vastakuoriutuneiden ahvenenpoikasten määrät kohteiden avovesialueilla olivat suurimmillaan toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla ja ahvenenpoikasten ulosvaellus oli kiivaimmillaan kesäkuun lopussa. Jotta kohteiden kalanpoikastuotannon määrää sekä ulosvaelluksen dynamiikkaa voitaisiin arvioida tarkemmin, tulisi etenkin ajehaavipyynnin määrää ja intensiteettiä lisätä mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Tutkitut vesistöt soveltuvat pääsääntöisesti hyvin kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueiksi, mutta tietyt erot kohteiden fysikaalisissa ominaisuuksissa näyttävät vaikuttavan osaltaan siihen, millaiseksi kalaston rakenne alueella lopulta muodostuu.
...
In barren and rocky Kvarken archipelago, even small spawning areas, such as flads and glos, can be important for the reproduction of spring-spawning fish such as Northern pike (Esox lucius) and European perch (Perca fluviatilis). Thus, strong alterations e.g. dredging of these water bodies may affect the fish stocks in the area. In this thesis, two different types of small water bodies were compared, especially as a reproduction area for pike and perch. In addition, in one of the sites we examined the suitability of the VAKI fish counter for monitoring spawning migration of spring-spawning fish species. The structure of the spawning stock of pike and perch in the two water bodies was examined from catch samples of migrating fish. The data from the VAKI fish counter was compared with catches to determine the suitability of the counter for estimating the numbers of migrating fish. The occurrence, growth and outmigration of the fish larvae and fry were monitored with the use of different kinds of mesh traps. Differences were found in the structure of the spawning stocks in terms of age, species and sex distribution between the two water bodies. It was concluded that the structural differences in the outflow channels and the lack of suitable spawning areas for pike were the key factors for these differences. This also resulted as a big difference in pike larval densities between the sites. According to the VAKI fish counter data, the migration activity of spawning fish was regulated by water temperature changes and light rhythm. However, the counter was found to be unsuitable for estimating the amounts of migrating spring-spawning fish. The number of newly hatched perch larvae in the open water areas of the sites was highest in the second half of May and the outmigration of perch fry peaked at the end of June. In any further study, the intensity of monitoring outmigrating fish should be increased for more accurate assessments of juvenile fish production and the dynamics of outmigration in such sites. In conclusion, the studied water bodies are well suited as spawning areas for spring-spawning fish. However, certain differences in the physical characteristics of the sites appear to have influence to the structure of the fish stocks in the area.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Haukiemon (Esox lucius L.) koon vaikutus mädin ja poikasten laatuun
Kotakorpi, Matti (2010)Hauki on erittäin yleinen kala Suomessa ja tärkeä saaliskala kalastajille. Haukipopulaatioissa tavataan suurta kokovaihtelua emokalojen välillä, ja mm. kalastuksensäätelyn näkökulmasta olisi hyödyllistä tuntea erikokoisten ... -
Tiesuolan (NaCl) vaikutukset jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) poikasten kasvuun, aktiivisuuteen ja selviytymiseen
Soininen, Ripsa (2024)Jokihelmisimpukka eli raakku on yksi pohjoisen pallonpuoliskon uhanalaisimmista lajeista. Lajin suojelun kannalta on tärkeää ymmärtää lajin uhanalaisuuden syitä, joita ovat muun muassa isäntäkalojen puute, jokien patoaminen ... -
Uudelleenistutuksien ongelmat : poikasten pedonvälttämiskäyttäytyminen kahdella tarhatulla peltopyyn (Perdix perdix) alalajilla
Vilppola, Mirva (2015)Ihmistoiminta on joko suoraan tai välillisesti aiheuttanut useiden lajien populaatioiden taantumisen ja jopa sukupuuton. Eläinten tarhauksen ja kasvatustoiminnan avulla pyritään säilyttämään lajin kanta elinvoimaisena ... -
Lotic life stages of the European river lamprey (Lampetra fluviatilis) : anthropogenic detriment and rehabilitation
Aronsuu, Kimmo (University of Jyväskylä, 2015)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.