Yläkoulun suomi äidinkielenä- ja suomi toisena kielenä -oppimateriaalit monikulttuurisuuskasvatuksen välittäjinä

Abstract

Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään, miten oppilaiden monikulttuurinen tausta huomioidaan suomi äidinkielenä- ja suomi toisena kielenä -oppimateriaaleissa. Tutkin sitä, miten oppimateriaalien valinnoissa huomioidaan oppilaiden erilainen kulttuuritausta ja tuetaan heidän kulttuuri-identiteettinsä kehittymistä ja integraatiotaan. Tutkimukseni pohjaa opetussuunnitelman perusteisiin ja siihen kirjattuihin, monikulttuurisuuskasvatuksellisia näkemyksiä heijasteleviin tavoitteisiin. Tutkimus on perusteltu ja ajankohtainen, sillä lisääntynyt maahanmuuttajien määrä suomalaisissa kouluissa pakottaa tarkastelemaan ja pohtimaan, miten maahanmuuttajaoppilaiden tarpeet huomioidaan opetuksessa ja oppimateriaaleissa.

Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta osasta, oppikirjoista ja opettajille tekemistäni teemahaastatteluista. Aineistoa analysoimalla pyrin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Miten suomi äidinkielenä- ja suomi toisena kielenä -oppimateriaaleissa huomioidaan monikulttuurisuuskasvatukselliset tavoitteet? ja 2) Millaisiin monikulttuurisuuskasvatuksellisiin valintoihin opettajat päätyvät valitessaan ja tehdessään oppimateriaaleja? Analysoin aineistoani sisällönanalyysin keinoin.

Oppikirjoissa tarkastelin etnisten vähemmistöjen esittämistä, eri kulttuureihin liittyviä sisältöjä ja stereotypioita, oppikirjojen muodostamaa oppilaskuvaa sekä oppilaiden kulttuuritiedon hyödyntämistä. Analyysini perusteella oppimateriaaleissa vastataan melko huonosti monikulttuurisuuskasvatuksellisiin tavoitteisiin, vaikkakin suomi äidinkielenä- ja S2-oppikirjojen välillä on nähtävissä eroja. Etniset vähemmistöt ovat oppikirjoissa lähes näkymättömissä ja vieraista kulttuureista annetaan usein melko yksipuolinen tai jopa stereotyyppinen kuva. Lisäksi erityisesti suomi äidinkielenä -oppikirjoissa oppilaille tuotetaan suomalainen identiteetti eikä oppilaita ohjata hyödyntämään kulttuuritietouttaan.

Haastattelujen avulla tarkastelin opettajien oppimateriaalivalintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Kaikki opettajat olivat pohtineet monikulttuurisuuskasvatukseen liittyviä asioita, mutta suurin osa opettajista ei pitänyt monikulttuurisuuskasvatusta keskeisenä osana opetustaan. Opettajat kokivat osin haasteelliseksi oppilaiden kulttuuritaustan huomioimisen, minkä vuoksi he kertoivat välttelevänsä oppilaiden kulttuuritaustojen huomioimista tai niiden hyödyntämistä niin oppimateriaaleissa kuin muussa opetuksessakin.

Tutkimukseni perusteella oppimateriaaleista välittyvä monikulttuurisuuskasvatuksellinen ajattelu on varsin niukkaa. Tähän vaikuttavat paitsi oppikirjojen tekijöiden myös opettajien valinnat. Perusopetuksen opetussuunnitelman monikulttuurisuuskasvatuksellisista tavoitteista huolimatta ne eivät ole siirtyneet oppimateriaaleihin. Ilmiö on tärkeä tiedostaa, jotta oppimateriaalien tekijät ja opettajat havahtuisivat kiinnittämään tähän enemmän huomiota. Samalla tutkimus antaa myös laajemmin näkökulmaa siitä, millainen rooli monikulttuurisuuskasvatuksella on koulumaailmassa tällä hetkellä.