Show simple item record

dc.contributor.advisorPalomäki, Sanna
dc.contributor.authorSahlberg, Sam
dc.date.accessioned2015-10-14T04:53:52Z
dc.date.available2015-10-14T04:53:52Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1497534
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47305
dc.description.abstractSam Sahlberg (2015). Nuorten liikuntaharrastukset ja riittävän fyysisen aktiivisuuden saavuttaminen. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 58 s. Suomalaisten nuorten liikuntaharrastuneisuus on lisääntynyt vuosikymmenten saatossa (Kansallinen liikuntatutkimus 2010). Tämä ei ole kuitenkaan lisännyt fyysistä aktiivisuutta (WHO Europa 2008; WHO 2010). Nuorten liikuntaharrastusten ja fyysisen aktiivisuuden tutkiminen on tärkeää, jotta voitaisiin tukea nuorten liikkumista oikeissa kohderyhmissä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää 8.- ja 9.-luokkalaisten liikuntaharrastamista ja sen yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen. Mitä urheilulajeja nuoret harrastavat ja montako eri liikuntaharrastusta heillä on? Onko harrastusten lukumäärällä tai urheiluseurassa harrastamisella yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen? Tutkielma on osa Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvää tutkimusta. Aineisto on kerätty hankkeeseen osallistuneiden yläkoulujen (n=23) oppilailta kyselylomakkeella hankkeen kolmannella (syksy 2011) ja neljännellä (kevät 2012) mittauskerralla. Tutkimuksen aineistossa oli mukana yhteensä 1182 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisen oppilaan vastaukset. Näistä oppilaista oli poikia 551 ja tyttöjä 631. Analyysissä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, korrelaatiomatriisia, yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysia ja khiin neliö -testiä. Tutkimuksesta saadut tulokset viittaavat siihen, että liikunnanharrastustottumuksissa on eroja poikien ja tyttöjen välillä. Pojat harrastivat keskimäärin useampaa liikuntalajia kuin tytöt. Päivittäiseen fyysisen aktiivisuuden suositukseen (vähintään 60 minuuttia liikuntaa) ylsi 17 % pojista ja ainoastaan 9 % tytöistä. Fyysisen kokonaisaktiivisuuden keskiarvoissa ei ollut eroja sukupuolten välillä, sekä pojat että tytöt liikkuivat keskimäärin noin neljänä päivänä viikossa vähintään 60 minuuttia. Sekä pojissa että tytöissä useampaa lajia harrastavat ylsivät muita paremmin aktiivisuussuositukseen. Aktiivisella urheiluseuraharrastamisella oli positiivinen yhteys sekä poikien että tyttöjen fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkielma vahvisti aiempaa käsitystä siitä, että urheiluseurassa harrastaminen ja useamman lajin harrastaminen lisää nuorten fyysistä aktiivisuutta ja vähentää erityisesti passiivista liikuntakäyttäytymistä. Koska nuorten liikuntakäyttäytymisen vaarana on polarisoituminen, tulisi vähemmän liikkuvien aktiivisuutta pyrkiä lisäämään tarjoamalla enemmän monipuolisia ja ilmaisia liikuntamahdollisuuksia. Kuntosalin ja ryhmäliikunnan pariin hakeutuu yhä enemmän nuoria. Toistaiseksi nämä palvelut ovat lähinnä yksityisen sektorin tarjoamia ja verrattain kalliita. Vastaavanlaisia palveluja voisi tarjota ilmaiseksi esimerkiksi parantamalla koulujen sisäliikuntapaikkoja. Vähemmän liikkuvien nuorten lisäksi näiden palvelujen tulisi olla kaikkien nuorten tavoitettavissa, sillä esimerkiksi seuraharrastaminen ei yksistään riitä takamaan päivittäiseen fyysisen aktiivisuuden suositukseen yltämistä.fi
dc.description.abstractSam Sahlberg (2015). Sports activities and the achievement of a sufficient physical activity level of the youth. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in sport pedagogy, 58p. Sports activities among Finnish youths have increased during the past decades (Kansallinen liikuntatutkimus 2010). This has not, however, increased the overall level of physical activity (WHO Europa 2008; WHO 2010). It is important to study young people’s sports hobbies and physical activity levels so that one may support the physical exercise of the youth in the appropriate target groups. The aim of this study was to examine eighth and ninth graders’ sports hobbies and their influence on physical activity levels. What sports do young people do and how many different sports activities do they have? Is there a connection between the level of physical activity and the amount of sports activities or physical activity levels and doing sports in a club? The present thesis is part of the study relating to the Liikkuva koulu project. The data has been collected in the form of a questionnaire from students of schools (n=23) participating in the project. The questionnaire was conducted in the third (autumn 2011) and fourth (spring 2012) time of measurement of the project. The data consists of 1182 pupils’ answers. The pupils consisted of 551 boys and 631 girls. The data was analysed using independent samples t-test, cross-tabulation, one-way and two-way analysis of variance, and Chi-square distribution. The results of the present study suggest that habits relating to sports activities are different between boys and girls. On average, boys had more different kinds of sports activities than girls. Moreover, 17% of the boys and only 9% of the girls reached the recommended level for daily physical activity (60minutes). Nevertheless, there were no gender differences in the overall physical activity levels. Both boys and girls exercised on average four days a week for at least 60 minutes. Amongst both boys and girls, those who did several types of sport reached the recommended level for daily physical activity better than the rest. Active participation in sports club activities had a positive impact on the level of physical activity of both boys and girls. The present study confirms previous findings according to which doing sports in a club as well as doing several different kinds of sport increase young people’s physical activity and reduce, in particular, sedentary behaviour. Young people’s physical activity levels are at risk of polarising and, thus, the activity levels of those who exercise less should be increased by offering more diverse and free exercise opportunities. More and more young people go to the gym and take fitness classes. For the present, services such as these are mostly offered by the private sector and are relatively expensive. Corresponding services could be offered free of charge by improving schools’ indoor exercise facilities, for example. These services should not only be available to those who exercise less but to everyone because, for instance, doing sports in a club does not guarantee reaching the recommended level of daily physical activity.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (65 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherLiikkuva koulu -hanke
dc.titleYläkoululaisten liikuntaharrastukset ja riittävän fyysisen aktiivisuuden saavuttaminen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201510143372
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.date.updated2015-10-14T04:53:53Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysoliikuntaharrastus
dc.subject.ysourheiluseurat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record