Yläkoululaisten fyysisen aktiivisuuden yhteys tupakointiin ja alkoholin käyttöön

Koskela, S. & Laajalahti, P. 2016. Yläkoululaisten fyysisen aktiivisuuden yhteys tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 64 s., 1 liite. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyttä 7.- ja 9.-luokkalaisten tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Tuloksia vertailtiin luokka-asteiden, sukupuolen, asuinalueiden ja urheiluseuran jäsenien sekä ei-jäsenien välillä. Tutkielma oli kvantitatiivinen ja sen aineistona oli WHO:n Koululaistutkimuksen aineisto vuodelta 2014. Aineisto kerättiin kansainvälisen tutkimushankkeen toimesta ja saimme käyttöömme tutkielmamme kannalta oleellisen datan. Tutkielman kohdejoukko koostui 7. ja 9. luokan oppilaista (N=3853). Mukana oli 1918 seitsemäsluokkalaista ja 1935 yhdeksäsluokkalaista. Analyysimenetelminä käytimme ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä. Tutkielmamme tulokset osoittivat, että aktiiviset 9. luokkalaiset tupakoivat vähemmän kuin vähän liikkuvat. Sekä tytöt että pojat tupakoivat sitä vähemmän mitä useampana päivänä he olivat olleet fyysisesti aktiivisia. Kaupungissa keskustan ulkopuolella asuvilla tupakointi oli sitä yleisempää mitä vähemmän liikkui. Fyysisellä aktiivisuudella ja tosihumalaan juomisella ei ollut merkitsevää yhteyttä eri luokkatasoilla ja sukupuolilla. Fyysisellä aktiivisuudella ja sillä, että asui kaupungin keskustassa, oli merkitsevä negatiivinen yhteys tosihumalassa olemiseen. Liikunta-aktiivisuus ei kuitenkaan suojaa kovin merkittävästi humalajuomiselta. Lisäksi tutkielmamme perusteella voidaan todeta, että urheiluseuraan kuuluminen on yhteydessä erityisesti vähäisempään tupakointiin ja lievästi myös vähäisempään humalajuomiseen. Tutkielman tulokset tukevat aiempien tutkimuksien mukaisia käsityksiä siitä, että fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä yhteys vähäiseen tupakointiin, mutta alkoholin käytön suhteen yhteys ei ole yhtä selkeä. Tutkimustuloksia voidaan käyttää terveyden edistämiseen liittyvissä toimissa esimerkiksi liikunnan tärkeyden perustelemiseen. Johtopäätöksiemme mukaan nuorten päihteiden käytön vähentämisessä olisi kuitenkin hyvä muistaa holistinen terveysnäkökulma ja panostaa mahdollisimman laajasti terveyteen vaikuttaviin tekijöihin.