Vammaisuus mediassa : diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevistä kerronnallisista artikkeleista vuosina 2010-2014

Abstract

Kastikainen, Matti & Lehtonen, Matti. 2015. Vammaisuus mediassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevistä kerronnallisista artikkeleista vuosina 2010–2014. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 58 sivua.

Tutkielmassa tarkasteltiin Helsingin Sanomissa vuosina 2010–2014 julkaistuissa kahdeksassa vammaisuutta käsittelevässä kerronnallisessa artikkelissa rakentuvaa kuvaa vammaisuudesta. Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevien artikkeleiden tarkasteleminen arvioitiin tärkeäksi, jotta huomattaisiin millaisten mediassa rakentuvien merkitysten perusteella ihmisten on mahdollista luoda mielikuviaan vammaisuudesta. Vammaisuus käsitteellistettiin tässä tutkielmassa sosiaaliseksi konstruktioksi, jolle annetut merkitykset vaihtelevat ajan ja kulttuurin mukaan.

Tutkimusaineistoa tulkittiin diskurssianalyyttisesti paikantaen siitä kaksi hallitsevaa tyyppitarinaa ja viisi diskurssia. Tarinatyypit Vaikeuksista vammaispoliittiseksi toimijaksi kasvaminen ja Vammaisuuden kanssa elämään oppiminen kuvasivat vahvoja ja tyypillisiä usean tekstin läpäiseviä juonellisia rakenteita. Niille oli luonteenomaista vammaisuuden selitysmallin vaihtuminen kerronnan edetessä lääketieteellisestä yhteiskuntatieteelliseksi. Tyyppitarinat kuvasivat vammaisten henkilöiden tai heidän läheistensä kokemuksia vammaisuudesta alun vaikeuksista lopun voimaantumiseen, pystyvyyteen sekä selviytymiseen.

Aineistosta paikannetut diskurssit olivat Vammaisuus yhteiskunnallisten normien haastamisena, Vammaisuus toiseutena, Vammaisuus myönteisenä olemisentapana, Vammaisuus elämänmuutoksena ja Vammaisuus kompensoitavana ominaisuutena. Diskurssit tuottivat vammaisille henkilöille seuraavat subjektiasemat: Normien muokkaaja, Muiden määrittämä, Pystyvä persoona, Arjen uudelleen opettelija ja Yli-inhimillinen. Vammaisten henkilöiden asemointi Normien muokkaajaksi ja Pystyväksi persoonaksi rakensivat myönteistä kuvaa vammaisuudesta ja Muiden määrittämäksi sekä Yli-inhimilliseksi kielteistä vammaiskuvaa. Arjen uudelleen opettelijan subjektiasema kuvasi puolestaan vammaisuuden kokemuksellisuuden muutosta kielteisestä myönteiseen.

Tulokset osoittivat vammaisuuden moniselityksellisen mallin tarpeellisuutta. Helsingin Sanomien kuvaus laajensi ja monipuolisti käsitystä vammaisen henkilön olemisesta, eikä vain pelkistänyt sitä poikkeavuudeksi tai ei-toivottavuudeksi. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, ovatko tässä tutkielmassa hegemoniset vammaisdiskurssit ”vammaisuus yhteiskunnallisten auktoriteettien haastamisena” ja ”vammaisuus toiseutena” hallitsevia myös toisenlaisissa media-aineistoissa.