Subject expertise among teacher students of English and Swedish : the ideal language teacher and self-efficacy beliefs

Abstract

Käsitykset kielen oppimisesta ja opettamisesta ovat muuttuneet kielen rakenteita korostavista näkemyksistä yhä enemmän kommunikatiivisiksi (Abrahamsson 2009). Tämän tutkielman lähtökohtana onkin havainnoida näiden muuttuvien kielikäsitysten heijastumista kielenopettajaopiskelijoiden näkemyksissä selvittämällä, mitä kielitaidon osa-alueita he pitävät kaikista tärkeimpinä. Tutkielma keskittyy toisaalta oppiainekohtaiseen aineenhallintaan, minkä tarkoitus on kartoittaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata tulevan työelämän haasteet. Jotta opiskelijoiden sopeutuminen työelämään tapahtuisi mahdollisimman sujuvasti, tulee heidän luonnollisesti hallita opettamansa kieli mahdollisimman hyvin. Kiviniemen (2000) mukaan aineenhallinta on yksi epävarmuutta aiheuttavista osa-alueista opettajien keskuudessa. Lisäksi tutkimuksen kohteena on tarkastella eroavaisuuksia englannin ja ruotsin opiskelijoiden välillä. Tutkielmalle asetetut tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä kielitaidon osa-alueita opiskelijat pitävät kaikista tärkeimpinä opettajan asiantuntijuutta ajatellen? 2) Kuinka itsevarmoja opiskelijat ovat oman kielitaitonsa suhteen? ja 3) Mitä eroavaisuuksia englannin ja ruotsin opiskelijoiden välillä on? Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, jonka tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelman ja tilastollisen t-testin avulla. Tämän lisäksi avokysymysten tulkinnassa hyödynnettiin sisällönanalyysiä ja aineiston kvantifiointia. Osallistujia tutkimukseen oli 102, joista 50 vastasi kysymyksiin englannin ja 52 ruotsin kielen osalta. Kyselyn tulokset osoittivat, että opiskelijat pitävät kielitaidon osa-alueista tärkeimpinä sosiokulttuurisia taitoja, kun taas formaali kielitaito nähdään vähemmän merkityksellisenä. Opiskelijoiden käsitys omasta aineenhallinnasta näyttäytyi kuitenkin vahvimpana juuri formaalin kielitaidon kategoriassa, mikä on merkittävä tulos kielenopettajakoulutuksen kannalta, mikäli opiskelijoiden sosiokulttuurisia taitoja halutaan kehittää. Opiskelijoiden itsevarmuus oman kielitaidon suhteen oli yleisesti ottaen hyvä, mikä voidaan tulkita osoituksena opettajankoulutuksen toimivuudesta. Osallistujaryhmien välillä havaittiin kuitenkin tilastollisesti merkittävä eroavaisuus, jonka mukaan ruotsin kielen opiskelijoiden käsitys omasta kielitaidosta oli englannin opiskelijoita alhaisempi. Tämä eroavaisuus olisikin sopiva aihe jatkotutkimukselle. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia opiskelijoiden aineenhallinnan kehittymistä työelämässä valmistumisen jälkeen.