Lehrbuchserien im Vergleich : Mündliche Übungen in einer deutschsprachigen und einer schwedischsprachigen Lehrbuchserie auf dem Niveau A2

Abstract

Tämä työn tarkoituksena oli selvittää, miten Eurooppalaisen viitekehyksen sekä käytössä olevan opetussuunnitelman asettamat suullisen kielitaidon tavoitteet ja vaatimukset täyttyvät kahdessa vieraankielen A2-oppimäärän kirjasarjassa. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui vuonna 2014 julkaistut kaksi saman kustantajan kirjasarjaa – saksankielinen Mega ja ruotsinkielinen Skoj. Tutkin nimenomaan suullisia tehtäviä, jonka vuoksi keskityin vain kirjasarjojen tehtäväkirjoihin.

Eurooppalainen viitekehys asettaa Euroopan laajuisesti perustan opetussuunnitelmien, kokeiden ja opetusmateriaalien suunnittelulle. Suomalainen opetussuunnitelma on siis tiiviisti kosketuksissa viitekehyksen kanssa, jonka tavoitteissa suullisella kielitaidolla on keskeinen rooli. Suullisen kielitaidon rooli kielitaidon keskeisimpänä osa-alueena on vuosi vuodelta vahvistunut, ja sen harjoittaminen on tänä päivänä pääosassa myös suomalaisessa perusopetuksessa. Kyseinen aihe kiinnostaa minua koska valmistun kieltenopettajaksi, mutta myös sen vuoksi, että saksan ja ruotsin kielet ovat statuksiltaan erittäin erilaisissa asemissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus on sekä määrällinen että laadullinen, sillä koin molemmat tutkimustavat yhtä tarpeellisiksi valitsemani tutkimusaiheen takia.

Teoriaosa koostuu varhaisen oppimisen teorioista, kielikompetenssin osa-alueista, oppikirjojen laatimisen perusteista sekä Eurooppalaisen viitekehyksen ja opetussuunnitelman keskeisimmistä näkökohdista. Analyysiosassa olen jakanut oppikirjojen suulliset tehtävät eri kategorioihin, joita kuvailen esimerkkien avulla. Lopuksi kokoan tutkimuksen ja tulokset yhteen. Tärkeimmiksi kokemani tutkimustulokset selventävät oppikirjojen välisiä eroja – vaikka kieltenoppikirjat suunnitellaan samojen tavoitteiden perusteelta, voivat erityisesti laadulliset erot olla suuria. Tässä tapauksessa saksankielen Mega-kirjasarja vakuutti minut variaatiolla ja monipuolisuudella, kun taas ruotsinkielen Skoj-kirjasarja tuntui olevan perinteisempi ja keskittyvän suulliseen kielitaitoon yksipuolisemmin. Vaikka kirjasarjat ovat määrällisesti selvästi suullisen kielitaidon puolella, saattaa laadullinen tutkimus välillä todistaa päinvastoin. Suullisten tehtävien lukumäärä on Mega-kirjoissa ~37% ja Skoj-kirjoissa myös jopa ~29% ; suurista luvuista huolimatta ei Skoj-oppikirjoissa toteudu kaipaamani variaatio, vaikka Eurooppalaisen viitekehyksen ja opetussuunnitelman määrittämät tavoitteet toteutuvatkin.