Show simple item record

dc.contributor.advisorMaisa Martin
dc.contributor.authorSalo, Aino
dc.date.accessioned2015-08-19T07:55:54Z
dc.date.available2015-08-19T07:55:54Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1492867
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46649
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa perehdytään S2-oppijoiden sähköposteissa käytettyihin kohteliaisuuden ilmaisuihin ja selvitetään, vaikuttaako taitotaso tai vastaanottaja kohteliaisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa voimakkaasti Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteoriaan (1987) ja Gricen vuorovaikutuksen periaatteisiin (1891). Tutkimukseni aineisto on peräisin Topling-hankkeesta, joka pyrkii yhdistämään tutkimustietoa kielitaidon arvioinnista ja S2-oppijoiden oppimisesta. Olen rajannut Topling-hankkeen runsasta aineistoa niin, että tässä tutkimuksessa keskityn yläkoululaisten kirjoittamiin sähköposteihin, jotka ovat suunnattu kolmessa eri tehtävässä ystävälle, opettajalle ja verkkokauppaan. Tekstit on arvioitu Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (EVK:n) mukaan. Analyysin työkaluna olen käyttänyt Topling-hankkeessa kehitettyä DEMfad-mallia, jossa tutkitaan kielellisten piirteiden taajuutta, tarkkuutta ja distribuutiota. Taajuus tarkoittaa kielellisen ilmiön esiintymismäärää tuhatta sanaa kohden. Tarkkuudella selvitetään ilmiön kohdekielen mukaisuutta ja distribuutiolla tarkastellaan, millaisia keinoja ilmiön ilmaisemiseen käytetään ja miten ne monipuolistuvat kielitaidon parantuessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielitaidon parantuessa S2-oppijat käyttävät enemmän erilaisia kohteliaisuuden keinoja, esimerkiksi konditionaalin, teitittelyn ja kiitosten käyttö lisääntyi. Ystävälle kirjoitetaan epämuodollisemmin kuin opettajalle, mutta kaikista muodollisimmat viestit kirjoitettiin verkkokauppaan, mikä näkyi esimerkiksi ystävän ja opettajan sinutteluna ja verkkokauppan teitittelynä. Kohteliaisuus lisääntyi myös vastaanottajan muuttuessa tutusta tuntemattomaksi, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että ystävälle kirjoitetuissa viesteissä käytettiin runsaasti imperatiivia, jota ei lievennetty juurikaan. Sen sijaan verkkokauppaan lähetetyissä viesteissä imperatiivin voimaa pehmennettiin esimerkiksi teitittelyn ja konditionaalin avulla. Tyypillisintä kohteliaisuutta olikin tällainen etäkohteliaisuus, jonka tarkoituksena on suojella vastaanottajan negatiivisia kasvoja.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (81 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherKohteliaisuus
dc.subject.othersuomi toisena kielenä
dc.subject.otherS2
dc.subject.othersähköposti
dc.subject.otherkasvot
dc.subject.otherTopling
dc.titleKohteliaisuus S2-oppijoiden sähköposteissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201508192702
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.date.updated2015-08-19T07:55:54Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysokohteliaisuus
dc.subject.ysokielen oppiminen
dc.subject.ysosuomi toisena kielenä
dc.subject.ysosähköposti
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record