Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää monennellako toistolla kyykkyhypyissä ja rinnallevedoissa riipunnasta saavutetaan sarjan tehokkain toisto ja kuinka nopeasti teho lähtee sen jälkeen merkitsevästi laskuun. Lisäksi tarkoituksena oli saada selville kuinka suuri teho kuntopalloheitoissa tuotetaan.
Tutkimukseen osallistui 24 vapaaehtoista nopeusvoimaharjoittelutaustan omaavaa urheilijaa, joista miehiä oli 19 (184.3 ± 5.1 cm; 90.2 ± 13.6 kg; 25.5 ± 4.9 v.) ja naisia 5 (169.6 ± 5.1 cm; 58.8 ± 6.9 kg; 23.2 ± 0.8 v.). Jokainen tutkittava osallistui kahteen mittauskertaan, joista ensimmäisellä tehtiin 3 toistoa kevennyshyppyjä (HK), 6 toistoa kyykkyhyppyjä (KH) 11, 20, 30 ja 40 kg kuormilla, sekä rinnallevedossa riipunnasta (RV) 6 x 60 %, 6 x 70 %, 5 x 80 % ja 3 x 90 % kuormilla arvioidusta 1 RM:sta. Toisella mittauskerralla suoritettiin kuntopalloheitot 2, 3, 4 ja 5 kg kuntopalloilla kolmella eri tekniikalla; kuntopalloheitto jalkojen välistä ylös (JVY), jalkojen välistä eteen (JVE), s
ekä pään yli taakse (PYT). Kaikki suoritukset tehtiin voimalevyllä, jolla suorituksista mitattiin huipputeho ja keskimääräinen teho, KH:istä nousukorkeus impulssista, sekä kaikista liikkeistä vertikaalinen ja horisontaalinen voimantuotto.
Tulokset osoittivat, että KH:ssä ja RV:ssa toinen suoritus oli pääsääntöisesti tehokkain. Tehokkain toisto ei 11 kilon kuormaa lukuun ottamatta kuitenkaan eronnut tilastollisesti merkitsevästi toiseksi tehokkaimmasta toistosta. Teho ja nousukorkeus lähtivät tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05) laskuun KH:ssä pääsääntöisesti kolmannen toiston jälkeen. RV:ssa teho ei puolestaan laskenut sarjojen aikana tilastollisesti merkitsevästi. JVY:ssa tuotettiin samansuuruinen huipputeho, kuin RV:ssa (3525-3694 W vs. 3286-3850 W). Keskimääräinen teho oli puolestaan JVY:ssa suurempi, kuin RV:ssa (1379-1522 W vs. 3850 W). JVE:ssa ja PYT:ssa tuotettu maksimaalinen huipputeho jäi näitä alemmalle tasolle, mutta niissä osa voimantuotosta tapahtui horisontaalisuunnassa toisin kuin RV:ssa.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että maksimaalisen tehon ja räjähtävyyden harjoittamisessa tulisi KH:issä yksittäisinä toistoina tehtynä toistojen määrä sarjaa kohden olla noin kolme toistoa. Tällöin sarja todennäköisesti sisältää parhaan toiston, eikä teho tällöin vielä pääse tippumaan merkittävästi. RV:ssa ei teho tämän tutkimuksen tulosten mukaan puolestaan lähde laskuun yhtä aikaisin, kuin KH:issä, joten RV:n osalta toistoja voidaan mahdollisesti tehdä enemmän, kuin kyykkyhypyissä. Lisäksi tämän tutkimuksen tuloksilla voidaan perustella kuntopalloheittojen käyttämistä harjoitusliikkeenä nopeusvoimaharjoittelussa, sillä niissä tuotetaan samansuuruinen teho kuin RV:ssa.
...
