Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää staattisen venyttelyn akuutteja vaikutuksia alaraajojen voima- ja hyppyominaisuuksiin isometrisessä nilkanojennuksessa sekä kevennyshypyssä huipputason voimistelijoilla. Tämän lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella pohkeen lihasten (gastrocnemius medialis ja lateralis) arkkitehtuurin merkitystä nilkan isometriseen maksimivoi-maan ja kevennyshyppyyn. Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 perustervettä huipputason joukkuevoimistelijaa, joista kaikki olivat naisia. Tutkittavat olivat iältään 17–20-vuotiaita. Tutkimusasetelmana oli poikittaistutkimus, eli kaikki tutkittavat tulivat tutkimusmittauksiin yhden päivän ajaksi. Tutkimus tapahtui Jyväskylässä liikuntalaboratorion tiloissa.
Tutkittavat suorittivat ensin kolme maksimaalista kevennyshyppyä 30 sekunnin palautuksilla. Tämän jälkeen tehtiin 90 sekunnin avustettu venytys lonkankoukistajille ja etureisille. Välittö-mästi venytyksen jälkeen suoritettiin jälleen maksimaalinen kevennyshyppy
. Venytyksen jälkei-sen palautusajan vaikutusta kevennyshyppyyn tarkasteltiin suorittamalla kevennyshyppy vielä 2, 4, 6 ja 8 minuuttia venytyksen jälkeen. Samanlainen protokolla suoritettiin myös isometriselle nilkanojennukselle pohjevenytyksen jälkeen.
Lihaksen arkkitehtuuria mittaavana menetelmänä käytettiin ultraäänikuvia. Ultraäänellä tarkastel-tiin toisen jalan pohkeen lihaksia (gastrocnemius medialis ja lateralis). Ultraäänitutkimus tehtiin samalle jalalle, jolla tutkittava halusi suorittaa isometrisen nilkanojennuksen. Ultraäänikuvat otet-tiin Telemed ArtUs -laitteella. Lihaksista määritettiin lihasten paksuudet, fasikkeleiden pituudet ja pennaatiokulmat.
Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että staattisella venyttelyllä voidaan havaita olevan akuutteja vaikutuksia nilkan ojentajalihasten maksimivoimaan ja kevennyshypyn korkeuteen sekä tehoon. Maksimivoima heikkeni keskimäärin 5,8 % välittömästi venyttelyn jälkeen (p = 0,014), mutta palautui nopeasti venyttelyä edeltävälle tasolle eikä tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu 2, 4, 6 tai 8 minuuttia venyttelyn jälkeen. Staattinen venyttely heikensi välittömästi venyttelyn jälkeen myös kevennyshypyn korkeutta (11 %; p = 0,005) ja tehoa (7,4 %; p = 0,002). Kahdeksan minuuttia venyttelyn jälkeen korkeudessa ei enää havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa pre-suoritukseen verrattuna. Sen sijaan tehon muutos oli merkitsevä palautusajasta riippumatta. Gastrocnemius medialiksen lihaspaksuuden ja nilkan ojentajalihasten maksimivoiman välillä havaittiin positiivinen korrelaatio (r = 0,595; p = 0,032), kun taas lihaspaksuuden ja kevennyshypyn korkeuden muutoksen välillä negatiivinen korrelaatio (r = -0,691; p = 0,0089). Gastocnemius medialiksen pennaatiokulman ja kevennyshypyn korkeuden sekä tehon muutosten välillä havaittiin negatiivinen korrelaatio (r = -0,678; p = 0,0077 ja r = -0,634; p = 0,015). Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti päätellä mitään lihasarkkitehtuurin mer-kityksestä staattisen venyttelyn akuutteihin vaikutuksiin. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei pitkiä staattisia venyttelyitä voida suositella ennen maksimaalista voiman- tai tehontuottoa vaativia suorituksia.
...
The purpose of this study was to investigate the acute effects of static stretching on lower limb strength and jump performance in isometric ankle dorsiflexion and countermovement jump in elite gymnasts. Additionally, the study aimed to examine the significance of calf muscle architecture (gastrocnemius medialis and lateralis) on ankle isometric strength and jump performance. The study included a total of 14 healthy elite rhythmic gymnasts, all of whom were female. The participants were aged between 17 and 20 years. The study design was cross-sectional, meaning all participants underwent measurements on a single day. The study took place at the exercise laboratory facilities in Jyväskylä.
Participants first performed three maximal countermovement jumps with 30-second rest intervals. Following this, they underwent a 90-second assisted stretch for the hip flexors and quadriceps. Immediately after stretching, participants performed another maximal countermovement jump. The effect of the
rest period after stretching on jump performance was examined by performing the countermovement jump again at 2, 4, 6, and 8 minutes post-stretching. A similar protocol was conducted for isometric ankle dorsiflexion following calf stretching.
Ultrasound imaging was used to measure muscle architecture. The ultrasound examination focused on the calf muscles of one leg (gastrocnemius medialis and lateralis). Ultrasound images were taken using the Telemed ArtUs device. Muscle thickness, fascicle length, and pennation angles were determined from the images.
Based on this study, it appears that static stretching has acute effects on ankle extensor muscle maximal strength and countermovement jump height and power. Maximal strength decreased by an average of 5.8% immediately after stretching (p = 0.014), but returned to pre-stretching levels quickly, with no statistically significant differences observed at 2, 4, 6, or 8 minutes post-stretching. Static stretching also immediately reduced countermovement jump height (11%; p = 0.005) and power (7.4%; p = 0.002). At eight minutes post-stretching, there was no longer a statistically significant difference in jump height compared to pre-stretching. However, power changes remained significant regardless of the rest period. A positive correlation was found between gastrocnemius medialis muscle thickness and ankle extensor muscle maximal strength (r = 0.595; p = 0.032), while a negative correlation was observed between muscle thickness and countermovement jump height change (r = -0.691; p = 0.0089). Negative correlations were also found between gastrocnemius medialis pennation angle and changes in jump height and power (r = -0.678; p = 0.0077 and r = -0.634; p = 0.015). However, based on the results, no definitive conclusions can be drawn regarding the significance of muscle architecture on the acute effects of static stretching. Nevertheless, it seems that prolonged static stretching cannot be recommended before maximal strength or power-demanding performances.
...
